Yllättävä tiukennus luvassa rakentamiseen haja-asutusalueella – maankäytön lakipykälien uudistaminen jää seuraavalle hallitukselle, kun vain rakentamislaki uusitaan nyt
MTK olisi suonut, että metsänkorvauspykälä ja maanomistajien kuuleminen oltaisiin saatu pikaisesti lakiin. Toisaalta on hyvä, että maankäytön riitaisaan lakiuudistukseen saatiin aikalisä.
Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus pyritään sulauttamaan yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi, jota haettaisiin jatkossa digitaalisesti. Kuva: Kari SalonenHallitus on päättänyt pilkkoa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain kahteen osaan niin, että syksyllä eduskunnalle annetaan esitys uudeksi rakentamislaiksi. Se tulisi voimaan vuoden 2024 alusta.
Maankäyttökysymysten lainsäädäntöä ei tällä hallituskaudella uudisteta, vaan niiden valmistelua jatketaan. Syynä lain pilkkomiseen oli lausuntokierros, johon vastasi 550 tahoa ja josta kävi selväksi, ettei koko jättimäistä ja riitaisaa lakikokonaisuutta pystytä uudistamaan nopealla aikataululla.
Ympäristöministeriö esitteli maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen käännettä tiistaina Helsingissä.
Lakimies Leena Kristeri MTK:sta näkee päätöksessä hyviä ja huonoja puolia. Tärkeänä hän pitää sitä, että lausujia on oikeasti kuultu ja tavoitteena on laadukkaampi ja kestävämpi maankäyttölaki.
Huojentavaa on, ettei esimerkiksi suunniteltua viherrakenteiden kaavoitusta olla toistaiseksi tuomassa lakiin.
Sen sijaan metsänkorvauspykälän toteutuminen olisi ollut maanomistajille tärkeää. Periaatteena oli, että metsien käytön rajoittamisen korvaamisesta olisi kirjoitettu oma selkeä pykälä. Lisäksi MTK olisi halunnut pikaisesti lakiin sen, että maanomistajaa kuultaisiin aina, mikäli kaavoituksella saatettaisiin rajoittaa omaisuuden käyttöä.
Kristerin mukaan kuntien maapolitiikkaan kaivataan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
MTK:lle yllätyksenä rakentamislakiin on tulossa rakentamisen tiukennuksia haja-asutusalueelle. Rakentamisen on oltava "sopivaa" maisemalliselta kannalta, eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnonympäristöjen arvon ja virkistystarpeiden turvaamista.
"Aiemmin vastaavia vaatimuksia on osunut vain suunnittelutarvealueille. Haja-asutusalueella ei nimenomaan pitäisi olla kaavallisen suunnittelun tarvetta."
Kristeriä tiukennus huolestuttaa: "Maatilojen investointeja on nyt jo vaikea saada mahtumaan kulttuuriympäristöön. Helposti hankkeista valitetaan ja ne pitkittyvät. Jos ajattelee maatalouden ahdinkoa, ei elinkeinolle soisi lisää harmeja."
Kristerin mielestä tiukennuksen vaikutukset pitäisi tarkoin arvioida ennen lakiin viemistä.
Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä sanoo, että nykyisiä suunnittelutarvealueita koskevista oikeustapauksista voi saada osviittaa siitä, millaisia asioita olisi jatkossa huomioitava suunniteltaessa rakentamista haja-asutusalueen virkistys- tai kulttuuriympäristöihin.
Positiivista uudessa rakentamislaissa on, että rakentamispaikan vähimmäispinta-ala haja-asutusalueella laskee 2 000 neliömetristä 1 000 neliömetriin eli jatkossa voidaan toteuttaa pienempiäkin rakentamispaikkoja.
Kunnilla tosin säilyy oikeus säätää vähimmäispinta-ala suuremmaksikin.
Rakentamislailla rakentamista ohjataan päästöttömämpään ja materiaalitehokkaampaan suuntaan. Vaatimukset rakennusten vähähiilisyydestä vaikuttavat varmasti rakennusteollisuuteen ja rakentamisen hintoihin.
Kristeri arvelee, että lakimuutos voi kuormittaa omakotirakentajienkin kukkaroita, vaikkakin rakentamisen päästöjen hillintä on perusteltua.
Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuisivat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi, jota haettaisiin jatkossa digitaalisesti.
Rakentamisen lupakynnys nousisi siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin saunan voisi rakentaa ilman rakentamislupaa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
