Kauhujen kesätapahtuma
Kesä tuo mukanaan kauan odotetut festarit. Odotus kääntyy kuitenkin pian pettymykseksi, kun huomaa, että festarikansaa kohdellaan kuin karjaa.
Maanantai-illan Sonisphere-festivaali Helsingissä oli elämäni pahin konserttikokemus.
Suurtapahtumassa jonotus alkaa heti alueelle mentäessä. Karja lasketaan sisään ahtaista metalliporteista, joiden päässä odottaa tympeä järjestysmies valmiina penkomaan laukut ja taskut. Tässä vaiheessa tyhjennetään avatut vesipullot ja heitetään sateenvarjot armotta roskikseen.
Seuraavaksi on etsittävä alueelta vesipiste, jotta saisi tyhjän pullonsa uudelleen täyteen. Mieleen alkaa hiipiä pelko orastavasta vessahädästä. Pitäisikö jonoon mennä heti, jotta pääsisi 45 minuutin päästä vessaan?
Jossain vaiheessa pitkää iltaa alkaa tehdä mieli olutta ja makkaraa. Anniskelualueelle siis. Vastassa on taas tuskastuttavan pitkä jono. K-18 alueella maksavat asiakkaat seisovat kuin sillit purkissa. Alkaa hivuttautuminen kohti myyntipistettä.
Noin 40 minuutin päästä kourassa on 8 euron tölkkiolut. Uloskäynnillä siitä saa 2 euron pantin takaisin, joten tölkkiä ei kannata hävittää. Olutta sopii hörppiä vessajonossa, jotta ehtii tunnin päästä katsomaan pääesiintyjää.
”Tää on vika kerta, kun lähden Suomessa festareille”, moni sadattelee.
Todellinen kauhun hetki koittaa kalja-alueen uloskäynnillä. Koko 47 000 ihmistä vetävän konserttialueen toiselta anniskelualueelta pääsee ulos vain yhdestä kapeasta portista, jonka päässä on kolme kassaneitiä palauttamassa tölkkipantteja.
Kertyy ahdistava sumppu. Bändi aloittaa 20 minuutin kuluttua ja ihmiset alkavat hermostua. Portista tungetaan voimalla, nuori tyttö on purskahtamaisillaan itkuun.
Illan bändi Metallica kääntää lopulta mielipahan iloksi soittamalla upean kahden tunnin keikan. Sen aikana kuitenkin mietityttää, miten käy, kun 47 000 ihmistä haluaa samaan aikaan ulos. Sumppuhan siitä syntyy, eivätkä ihmiset ehdi yöllä metroihin ja juniin.
Miksi rockmusiikin ystäviä kohdellaan Suomessa kuin aivottomia, väkivaltaisia juoppoja? Ei taitaisi oopperassa käydä laatuun, että vessoihin joutuisi jonottamaan tunnin ajan, kusi lainehtisi maassa, eikä vesipulloa saisi kantaa mukanaan.
Luulisi, että 80 euroa lipuistaan maksaneet asiakkaat ansaitsisivat parempaa kohtelua.
Olen varma, että näin amatöörimäisillä järjestelyillä syntyy joku kerta vielä pahaa jälkeä. Jokin laukaisee väkijoukossa paniikiin ja heikoimmat jäävät jalkoihin.
Ovatko tiukka anniskelupolitiikka ja ahneus tärkeämpiä kuin ihmisten turvallisuus? Kaikki karsinointi ja jonottaminen lisää tungosta, kiristää hermoja ja aiheuttaa paniikkia.
Olen käynyt monilla ulkomaisilla festivaaleilla, joissa väkeä on ollut runsaasti enemmänkin, muttei vessoihin tai palvelutiskeille ole silti tarvinnut jonottaa. Olutta ja ruokaa saa myydä koko festivaalialueella, vessoja on tarpeeksi ja ihmiset leppoisalla tuulella.
Siinäpä resepti antoisiin ja ennen kaikkea turvallisiin festivaaleihin. Hyvää festivaalikesää kaikesta huolimatta!
katja.koljonen@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
