Merituulesta Saksan seuraava energiasampo

200 miljoonaa euroa maksanut 40-metrinen erikoisalus Innovation kuljettaa merituulivoimaloiden vedenalaiset jalustat Bremerhavenista Pohjanmeren tuulivoimapuistoihin. Jorma Mattila Kuva: Viestilehtien arkisto

BERLIINI

Saksan hallituksen päätös luopua ydinvoimasta antoi kasvusysäyksen kaikkien uusiutuvien energiamuotojen kehittämiselle. Esimerkiksi aurinko- ja maatuulivoimaa tuotetaan liittotasavallassa jo niin paljon, että kaikkea sähköä on vaikeaa johtaa verkkoon.

Saksan seuraava energiabuumi tulee merituulesta. Ulkomerelle rakennettavien offshore-tuulivoimaloiden suurimmaksi keskukseksi on noussut Pohjanmeren rannikkokaupunki Bremerhaven.

Laivanrakennusteollisuuden taantuma suisti Saksan luoteiset rannikkoseudut 1990-luvulla rakenteelliseen taantumaan. 130 000 asukkaan Bremerhavenin satamakaupungin työttömyysaste nousi vuosituhannen vaihteessa 25 prosenttiin.

Sitten tapahtui kaksi asiaa. Saksan hallitus vahvisti vuonna 2002 lain uusiutuvien energiamuotojen tukemisesta. Ja vuonna 2011 liittokansleri Angela Merkel ajoi läpi kuuluisan energiakäänteen, päätöksen ydinvoimatuotannon alasajosta Saksassa.

”Meille on 12 vuoden aikana syntynyt noin 6 000 tuulivoimateollisuuden työpaikkaa”, sanoo Bremerhavenin kehitysyhtiö BIS:n ympäristöpäällikkö Mathias Grabs.

Merituulivoimaan investoivat Saksan lisäksi nyt kilvan myös muut Pohjanmeren rannikkovaltiot, kuten Britannia, Belgia ja Tanska.

Mutta erityisesti Saksassa päätös luopua atomivoimasta käänsi merituuli-investoinnit kasvuun. Viime vuonna investoitiin maanpäälliseen tuulivoimaan Saksassa kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän.

Merituulienergian investoinnit kasvoivat samaan aikaan peräti 40 prosenttia. Vuotta aiemmin kasvuprosentti oli 177.

Pohjanmeren ensimmäinen saksalainen tuulipuisto, Alpha Ventus, jauhaa Pohjanmeren puhureista sähköä jo täyttä vauhtia.

Seuraavaksi valmistuvat Bard Offshore1, Dollard Emden ja Hooksiel. Näiden yhteisteho nousee 150 megawattiin.

Itämeren puolella, Rostockin edustalle, on rakenteilla kaksi merituulipuistoa, yhteisteholtaan 50 megawattia.

Merituulivoimalat ovat 5–6 megawatin generaattoreillaan jopa kaksi kertaa niin tehokkaita kuin maalle rakennetut tuulimyllyt. Merigeneraattorin teho on tavallisesti 5–6 megawattia.

Vastikään aloitettiin Bremerhavenissa saksalaisen Enerconin valmistaman 7,5 megawatin merituulivoimalan prototyypin testaukset.

”Lisäksi merituulivoimalan käyttöaste on 3–4 kertaa maavoimalaa suurempi. Offshore-turbiini pyörii vuodessa puolet ajasta. Maalla tuulimyllyn käyttöaste jää noin 15–30 prosenttiin”, muistuttaa Mathias Grabs.

Myös merivoimaloiden suuri korkeus antaa niille tuotannollista etumatkaa. Maalle ei yksinkertaisesti saada kuljetettua niin suuria rakenteita kuin ulkomerelle.

Merituulivoimaloiden rakentaminen vaatii huomattavan määrän tilaa. Jo pelkästään veden alle jäävä, kolmijalkainen 900 tonnia painava jalusta on 50 metriä korkea. Meren pinnalle jää voimalalle korkeutta roottoreineen vielä noin 150 metriä.

Investointihalukkuus ulkomeren tuulimyllyihin kasvaa lähivuosina yhä kiihtyvällä vauhdilla.

Merenkulusta ja vesistöistä vastaava viranomainen (BSH) on vuoden 2001 jälkeen myöntänyt Saksan talousvesialueelle luvat 30 merituulivoimapuistolle. Tämä merkitsee Pohjanmerelle ja Itämerelle 2 100:aa uutta tuulivoimalaa.

Vuonna 2015 merituulivoimaloiden yhteisteho Saksan rannikolla nousee 5 261 megawattiin. Ja lisää on tulossa. Lupien hakeminen on vireillä 98 seuraavaa uutta merituulipuistoa varten. Näissä käynnistyy 7 400 myllyä.

Bremerhavenin kaupunki on vastikään investoinut 200 miljoonaa euroa uuteen, tuulivoimaloiden lastaamiseen erikoistuneeseen satamaterminaaliin. Sen kautta saadaan Weser-joen suistossa rakennettuja merituulivoimaloita laivattua kuuden Pohjanmeren rantavaltion alueelle.

Ranskalaisen ydinvoimakonsernin tytäryhtiö Areva Wind GmbH rakensi viime vuonna Bremerhavenissa 51 merituulivoimalaa.

”Kapasiteettimme riittää nyt sadan merivoimalan rakentamiseen vuodessa. Kahdessa vuodessa tulemme kaksinkertaistamaan tuotantokapasiteettimme”, sanoo Areva Windin yritysviestinnän johtaja Heike Winkler.

Areva Wind aloitti vuonna 2008 tuulivoimabisneksen Bremerhavenissa 200 työntekijän voimin.

Nyt henkilöstö on viisinkertaistunut tuhanteen työntekijään. Tuulivoima muodostaa suurimman osan Arevan uusiutuvien energiamuotojen liiketoiminnasta.

Uusiutuvat-toimialan liikevaihto nousi viime vuonna 570 miljoonaan euroon. Summa on miltei kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.

JORMA MATTILA

Avaa artikkelin PDF