Japani investoi puolustukseensa ennätyksellisesti: "Tilanne vakavampi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen"
Japanin sotilaalliset kytkökset Eurooppaan ovat vahvat, sillä se kehittää myös Italian ja Britannian kanssa uutta hävittäjälentokonetta.
Japanista tuli joulukuussa yhdeksäs Patrian AMV-ajoneuvoperheen käyttäjämaa, kun se valitsi Patria AMVXP 8x8:n maavoimiensa seuraavaksi panssaroiduksi miehistönkuljetusajoneuvoksi. Ajoneuvot valmistetaan Japanissa lisenssillä. Kuva: PatriaKansainvälisen yhteisö ja maailmanjärjestys kohtaavat nyt hyvin vakavia haasteita ja suhteet ovat mutkistuneet, sanoo Japanin Suomen-suurlähettiläs Kazuhiro Fujimura.
”Japanin turvallisuusympäristö on vakavammassa tilanteessa kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.”
Japanin hallitus luonnehtii nykyhetkeä historian käännekohdaksi. Avoimuuteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuva kansainvälinen järjestys horjuu, koska voiman ja geopoliittisen kilpailun tasapaino muuttuu.
Japanilla ei ole varsinaista armeijaa, vaan itsepuolustusjoukot. Niitä varustetaan viiden vuoden aikana ennätysmäisellä 300 miljardilla eurolla.
Sotaa ei pelätä, mutta kansaa halutaan suojella ja hallitus uusi loppuvuodesta turvallisuusstragegian. Japani parantaa rahalla puolustuskykyään ja hyökkäysten torjuntavalmiuksiaan.
Puolustusbudjetti kasvaa samaan kuin Nato-maiden eli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2027 mennessä.
”Yhteistyö on tärkeää, koska mielestämme Euroopan turvallisuudesta ei voi enää puhua ilman Indo-Pacific -aluetta.”
Suomi ja Japani solmivat juuri ennen koronapandemiaa puolustusyhteistyöasiakirjan, joka ulottuu korkean tason tapaamisista joukkojen vaihtoon.
”Yhteistyö pääsi liikkeelle vasta pandemian jälkeen. Viime vuonna Japani valitsi Patria AMV 8X8:n seuraavaksi panssaroitujen ajoneuvojensa toimittajaksi.”
Loppuvuodesta kerrottiin, että Japani, Italia ja Britannia yhdistävät voimansa uuden hävittäjälentokoneen kehittelyssä. Maan kytkökset Eurooppaan ovat siis vahvat.
”Yhteistyö on tärkeää, koska mielestämme Euroopan turvallisuudesta ei voi enää puhua ilman Indo-Pacific -aluetta.”
Indopasifinen alue viittaa Intian- ja Tyynenmeren rannoilla oleviin valtioihin. Japani puhuu FOIP-politiikasta (Free and Open Indo-Pacific), ja myös EU:lla ja monilla Euroopan mailla on omat indopasifiset politiikkansa.
Sekä Venäjä että Kiina ovat lisänneet sotilaallista aktiviteettiaan Japanin lähellä.
Venäjän erottavat Japanista vain muutaman kymmenen kilometrin levyiset salmet Sahalinin niemimaalle ja Kunashirin saareen. Venäjä on uhitellut alueilla Ukrainan-sodan aikana.
”Venäjä on lisännyt sotilaallista aktiviteettiaan lähellämme ja edistänyt strategista koordinaatiotaan Kiinan kanssa”, Fujimura sanoo mainiten näiden laiva- ja lentoharjoitukset Japanin lähellä.
Viime kesänä Kiinan ohjuksia osui Japanin aluevesille, mikä kiristi maiden välejä.
”Kiinan sotilaallinen aktiivisuus on lisääntynyt Etelä- ja Itä-Kiinan merillä, ja se herättää kasvavaa huolta Japanissa ja myös kansainvälisesti. Kiistatonta on, että sekä Kiinalla että Japanilla on merkittävä vastuu alueen ja koko maailman rauhasta ja vauraudesta, ja siihen tarvitaan yhteisiä sääntöjä.”
Japani on yrittänyt saada myös Venäjältä vastausta sen sotilastoimista, mutta niitä ei ole saatu.
Fujimuran mukaan Japanin ja Kiinan suhde on ”vaiheessa” kohti vakaampia aikoja. Japani toivoo rauhaa Taiwanin suuntaan ja keskusteluyhteyden ja rakentavan yhteistyön jatkuvan. Esimerkiksi korona ja ilmastonmuutos eivät ratkea omin päin.
”Kiinalla ja Japanilla on toki vaikeita asioita, mutta myös valtavia yhteistyön mahdollisuuksia muun muassa ympäristön ja ihmisten kanssakäymisen suhteen.”
Suurimmat ratkaisun avaimet kiristyneeseen maailmantilanteeseen ovat Japaninkin mukaan ennen kaikkea Kiinan presidentillä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
