Euroopan rauhanrahastosta tuli sotarahasto – nyt siellä on jumissa 6,5 miljardia euroa Ukraina-rahaa, josta osa kuuluisi Suomelle

Euroopan rauhanrahastosta ei rahoiteta suoraan materiaaleja Ukrainalle. Sen sijaan sieltä maksetaan jäsenmaille takautuvasti osuuksia materiaalista, jota ne toimittavat Ukrainaan. LEHTIKUVA / AFP .  

Unkari ja jotkut muut EU-maat ovat lamauttaneet jo yli vuodeksi EU-maiden tärkeimmän yhteisen välineen, jolla olisi tarkoitus tukea puolustusmateriaalin toimittamista Ukrainaan.

Rahat ovat osa Euroopan rauhanrahastoa, jossa on nyt jumissa kaikkiaan jo yli 6,5 miljardin euron arvosta unionin jäsenmaille korvamerkittyä Ukraina-tukea.

Unkarin eurooppaministeri Janos Boka perusteli viime viikolla Brysselissä toimittajille, miksi Unkari ei ole valmis Ukraina-rahojen irrottamiseen rauhanrahastosta.

”Unkarin hallituksen kanta on tietää Euroopan rauhanrahaston tulevaisuudesta. Erityisesti G7-sopimusten osalta, joiden yksityiskohdat eivät ole tiedossa tai selvillä meille”, hän sanoi.

Bokan perusteella Unkarin huolena siis vaikuttaisi olevan se, kuinka rauhanrahastoa käytetään Venäjältä pysäytettyjen keskuspankkivarojen tuottojen tai G7-maiden Ukraina-lainojen kanssa. Tämä tuskin on silti ainakaan koko totuus asiasta, eivätkä diplomaattilähteet odota tilanteen nopeaa ratkeamista.

Aiemmin muiden Ukrainan tukipäätösten yhteydessä Unkarin pääministeri Viktor Orban on suhteellisen julkisesti kytkenyt toisiinsa kaksi asiaa: Unkarin heikon oikeusvaltion vuoksi jäädytetyt varat ja myötämielisyytensä Ukraina-tuelle.

Samaan aikaan rauhanrahaston sisällä kuitenkin muhii myös kiista Ranskan ja Saksan välillä. Siinä on kyse tuetun materiaalin alkuperää koskevista vaatimuksista.

Erityisesti Ranska on halunnut rauhanrahastosta myös teollisuuspoliittisen projektin, jolla tuetaan EU-alueelta tai Norjasta tulevaa tuotantoa.

Euroopan rauhanrahastosta ryhdyttiin antamaan tappavaa apua vasta Venäjän hyökkäyssodan laajentumisen jälkeen. Rahaston perustamisesta jäsenmaat kuitenkin päättivät jo maaliskuussa 2021.

Rahaston tarkoituksena on estää konflikteja, rakentaa ja ylläpitää rauhaa sekä vahvistaa kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta. Tukemalla Ukrainaa EU-maat suojaavat myös muita Venäjän lähialueita Venäjän kiinnostukselta hyökätä.

Nyt kaikkiaan 5,3 miljardia euroa jumissa olevasta rahasta on niin sanottua tappavaa apua.

Rauhanrahastosta ei rahoiteta suoraan materiaaleja Ukrainalle. Sen sijaan sieltä maksetaan jäsenmaille takautuvasti osuuksia materiaalista, jota ne toimittavat Ukrainaan.

Suomen Ukrainaan toimittaman puolustusmateriaalin arvo on tällä hetkellä runsaat kaksi miljardia euroa ja kaikki tuki Ukrainaan runsaat kolme miljardia euroa. Rauhanrahastosta on voinut hakea takaisin eri aikoina 43 tai 46,5 prosenttia.

Aiemmin rauhanrahastossa puhuttiin niin sanotusta Ukraina-kuoresta, mutta sieltä Ukraina-osuuksia ei ole saatu maksuun toukokuun 2023 jälkeen. Tämän vuoden maaliskuussa EU-maiden poliittiset johtajat sopivat rauhanrahaston sisälle erillisestä Ukrainan tukirahastosta, josta muun muassa Unkari sai jäädä ulos.

Tuota Ukrainan tukirahastoa on pääomitettu nyt viidellä miljardilla eurolla, mutta toistaiseksi rahaa ei ole saatu irrotettua sieltäkään.

Jäsenmaiden pitäisi laittaa rahaa puolustukseen myös siksi, että puolustusteollisuuden kapasiteettia saataisiin nostettua Euroopassa tilanteen vaatimalle tasolle. Näkyykö puolustusteollisuudessa konkreettisesti se, että rauhanrahasto on ollut jumissa jo yli vuoden?

Pääsihteeri Tuija Karanko Puolustus- ja ilmailuteollisuus Pia ry:stä sanoo, että tätä on toistaiseksi hankala arvioida. Rahat tulevat rauhanrahastosta jäsenmaille takautuvasti, joten rahaston varojen jumiutuminen ei ainakaan kovin nopeasti leikkaa aseellista tukea Ukrainalle.

”Me emme ole vielä nähneet, vaikuttaisiko se siihen, miten mahdollisesti teollisuudelle Suomessa esimerkiksi osoitetaan tilauksia”, hän sanoo.

Karangon mukaan nopein tapa tukea Ukrainaa on joka tapauksessa se, että Puolustusvoimien varastoista lähetetään apua Ukrainaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rauhanrahaston jumiutuminen jossain vaiheessa voisi alkaa näkyä puolustusteollisuuden tilauksissa.

Silloin tietysti rauhanrahasto on se, millä puolustusbudjettia sitten täydennettäisiin, jotta saataisiin täydennysostoja Puolustusvoimille.

Karanko huomauttaa, että Suomessa myös veronmaksajien halu tukea Ukrainaa on vahva. Näin ei kuitenkaan ole kaikissa EU-maissa. Tuossa tilanteessa voi olla päättäjille helpompaa perustella Ukraina-tukea, jos osaa siitä tulee EU:n yhteisestä tukivälineestä.