Siitepölyennuste on monen tiedon summa – siitepöly voi kulkeutua tuhansiakin kilometrejä ilmavirtojen mukana

Noin joka viides suomalainen on allerginen koivulle. Sen siitepölykausi on pitkä, koska kaukokulkeumia saadaan ensin Euroopasta. Kukinnan siirtyessä Lappiin etelään voi kulkeutua puolestaan siitepölyä pohjoisesta. Kuva: Jarkko Sirkiä

Siitepölyennusteet syntyvät yhdistämällä tietoa useista eri lähteistä. Keräyspisteistä eri puolilta maata saadaan tietoa siitä, mitä siitepölyä on ilmassa ja kuinka paljon. Lisäksi Luonnonvarakeskus (Luke) kerää jo aiemmin keväällä tietoa koivun norkkojen määristä.

Nämä yhdistetään Turun yliopiston siitepölytiedotuksen aikasarjatietoihin yli 40 vuoden ajalta sekä Ilmatieteen laitoksen (IL) kehittämiin tietokonemalleihin siitä, miten siitepöly liikkuu ilmavirtojen mukana.

”Joidenkin lajien siitepöly voi liikkua tuhansiakin kilometrejä ilmavirtojen mukana”, kertoo Turun yliopiston siitepölytiedotuksesta projektitutkija Sanna Pätsi.

Siksi myös muiden Euroopan maiden siitepölytilannetta käytetään pohjatietona.

”Siitepölyt eivät pysähdy maiden rajoille. Joka maa on toteuttanut tiedotuksen omalla tavallaan, mutta hyvää on, että Euroopassa on sovittu yhtenäiset menetelmät siitepölyn mittaamiseen. Siten tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään.”

Muiden maiden tilanteen seuranta on tärkeää sekä kauko­kulkeumien ennustamiseksi että myös antamaan vinkkiä, milloin kukinta alkaisi Suomessa.

Kulkeumaennusteet ovat Euroopan laajuisia. Ne perustuvat niin sanottuun hilamalliin, joka seuraa eri partikkelien liikkumista ilmakehässä. ”Siitä on kehitetty siitepölyille tietokonemalli, jota kehitämme IL:n kanssa koko ajan. Tavoite on, että ennuste voi vastata todellisuutta paremmin. Kehitettävää on myös siksi, että kaikille kasvilajeille ei vielä ole mallia.”

Ennusteita laaditaan viidelle eniten allergiaa aiheuttavalle kasville eli aikajärjestyksessä pähkinäpensaalle, lepälle, koivulle, heinille ja pujolle. Pätsi kertoo, että kaukokulkeumien osalta ennustetaan myös tuoksukin siitepölyjä. Ambrosia-sukuun kuuluva kasvi aiheuttaa yleisesti oireita pujoallergikoille elo–syyskuussa.

Koivun siitepölykaudesta odotetaan tänä vuonna heikohkoa koko maahan, mikä perustuu Luken kattavan havaintoverkoston tietoihin norkkojen määrästä.

Torstaina haastattelua tehtäessä koivun kukinta oli alkanut vasta maan eteläosissa ja sielläkin erityisesti lämpimillä paikoilla. Kaikki Suomen pohjoisemman puolikkaan siitepöly oli vielä kaukokulkeumaa.

Koivu on esimerkki kasvista, jonka siitepöly lentää erityisen hyvin ilmavirtojen mukana. Se tuottaa paljon siitepölyä, joka lähtee korkealle kurottuvista oksistoista helposti liikkeelle. Siksi se kulkee pitkiä matkoja.

Suomeen tulee tyypillisesti kaukokulkeumina koivun siitepölyä Etelä-Ruotsista ja Saksasta asti. Niin myös parin viime viikon aikana, kun ilmavirtaukset ovat olleet etelästä.

”Meillä on tosi pitkä maa. Sen huomaa hyvin juuri koivun kukinnassa. Se alkaa etelässä yleensä huhti–toukokuun taitteen tienoilla. Siitä se etenee vähitellen niin, että Pohjois-Lapissa kukinta alkaa vasta noin kuukautta myöhemmin”, Sanna Pätsi kuvailee.

Paikallinen kukinta kestää yleensä noin kaksi viikkoa eli Pohjois-Lapissa kesäkuun alkupuolelle. ”Vastaavasti se pidentää etelänkin siitepölykautta, koska kaukokulkeumia voi tulla vielä etelään, vaikka siellä on jo paikallinen kukinta loppu.”

Leuto talvi on näkynyt siitepölyennusteita tekevän nelihenkisen ryhmän työssä niin, että kausi alkoi poikkeuksellisen aikaisin. ”Etelän olemattoman talven seurauksena pähkinäpensaan kukinta alkoi tammikuun lopussa ja lepän kukintakin pian sen jälkeen helmi­kuussa”, kertoo Pätsi.

Tätä ennen saatiin jo kaukokulkeumia, sillä pähkinäpensas aloitti kukintansa Saksassa peräti ennen vuodenvaihdetta.

Lapissa on kuitenkin saatu nauttia kunnon talvesta, eikä siitepölykausi ole alkanut poikkeuksellisen aikaisin.

Luonto osoitti silti muuttuvaisuutensa. Koivu aloitti leudosta talvesta huolimatta etelässä kukinnan ihan normaalisti.

• Turun yliopiston siitepölytiedotus on tehnyt siitepölyennusteita vuodesta 1974.
• Niitä annetaan viidelle eniten allergiaa aiheuttavalle lajille, joita ovat pähkinäpensas, leppä, koivu, heinät ja pujo.
• Ennusteen pohjana ovat aikasarjatiedot sekä tieto­konemallit.
• Siitepölymittauksia tehdään siitepölykauden aikana kahdeksassa keräyspisteessä, joista eteläisimmät on Turku ja Helsinki, pohjoisin Utsjoen Kevo.
• Lisäksi tietoa saadaan Luonnonvarakeskuksen norkkolaskelmista, joita Luke tekee siemensatoennusteita varten.
• Ennustepalvelu