Joka kuudes kunta vailla kiinteää tiedonsiirtoa
Suomessa on 52 kuntaa, joissa yrityksille ja kotitalouksille ei ole lainkaan tarjolla kiinteitä nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Joka kuudes kunta siis nojaa suurimpiin operaattoreihin ja niiden tarjoamaan langattomaan tiedonsiirtoon.
Asia selviää koko maan kattavasta kartoituksesta, jonka Viestintävirasto julkisti kuukausi sitten ensimmäisen kerran.
Se vahvistaa käytännössä todeksi sen mutu-tiedon, että varsinkin Itä- ja Sisä-Suomen maaseutualueilla on suuri määrä kuntia, joissa on jättäydytty langattoman tekniikan varaan.
Erot yhteyksissä ovat maaseutu-Suomessa valtavia. Varsinkin länsirannikolta ja myös pohjoisesta löytyy kuntia, jotka ovat etunojassa lähteneet rakentamaan kiinteitä tietoyhteyksiä.
Nämä parhaimmat maaseutukunnat peittoavat kiinteiden yhteyksien kattavuudessa jopa kaikki suurimmat kaupungit, koska niissä on siirrytty suoraan valokuituun. Monissa kaupungeissakin valokuitu, joka on nopein yhteysmuoto, kattaa toistaiseksi vain joitakin alueita.
Viime vuoden lopussa viraston tietojen mukaan kahteen kolmasosaan suomalaiskodeista oli saatavilla kiinteän verkon tekniikoilla toteutettu laajakaista, jonka nopeus on 30 megabittiä sekunnissa.
Nimellisnopeudeltaan 30 megan mobiiliverkkoa voisi puolestaan käyttää kolme neljäsosaa kodeista.
Nopeimpia eli valokuituliittymiä oli saatavilla 37 prosentissa kaikista kodeista. Liittymiä oli otettu käyttöön 41 100, joista seitsemän prosenttia oli toteutettu valtion tai EU:n tuen turvin.
Tarkasteltaessa tilannetta maakunnittain yksi maakunta nousee ylitse muiden. Rannikko-Pohjanmaalla on eniten niin kiinteitä laajakaista- kuin etenkin valokuituverkkoja. Se oli viime vuodenvaihteessa ainoa, jossa oli viime vuodenvaihteessa tarjolla valokuituyhteys enemmän kuin joka toiseen vakituiseen kotiin.
Kiinteän laajakaistan puolella tilanne oli hyvä myös Kymenlaaksossa, jossa Pohjanmaan tavoin yli 70 prosenttia kodeista saattoi halutessaan liittyä verkkoon.
Heikoin tilanne on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Etelä-Savossa: kaikissa selvästi alle kolmannes kodeista saattoi edes teoriassa liittyä kiinteään verkkoon, jonka nopeus on 30 megaa sekunnissa.
Valokuidun suhteen sama kolmikko lisättynä Pohjois-Savolla ja -Karjalalla sekä Satakunnalla oli peränpitäjinä. Vähemmän kuin joka kymmenes koti oli valokuidun ulottuvilla.
Kannattaa huomata, että kuluvan vuoden jälkeen tilanne on oleellisesti erilainen osassa kartalla näkyviä kuntia. Etenkin Pohjois-Savossa on useissa kunnissa aloitettu verkkohanke, kun rahoitus on nyt saatu selväksi.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
