Tanskassa potilaan hoitaa perinteinen perhelääkäri
Sønder-Omme, Tanska (MT)
”Parasta meidän mallissamme on se, että minä olen perhelääkäri ja tunnen potilaani, sekä se, että säästän yhteiskunnan rahaa.”
Äänessä on Karl-Martin Lind, eteläjyllantilaisen Sønder-Ommen kylän lääkäri ja aiheena tanskalainen terveysjärjestelmä.
Lind on toiminut klinikalla 18 vuotta ja tuntee siksi potilaat perheineen.
”On iso etu, ettei aina tarvitse aloittaa alusta, kun potilas tulee vastaanotolle. Pidän sitä suuressa arvossa.”
Lind on elävä esimerkki Tanskan terveysmallista: yksityinen lääkäri, joka omistaa kollegansa kanssa vastaanottonsa liiketoiminnan ja klinikkarakennuksen, omakotitalon näköisen talon.
Kahden lääkärin, yhden opiskelijalääkärin ja kahden hoitajan vastaanotolle kuuluu yhteensä 3 300 potilasta. Käyntejä on sata päivässä, Lindillä 25–30.
Klinikalla on myös yksityisen fysioterapeutin vastaanotto.
Tanskalaiseen valinnanvapauteen kuuluu, että Lindin potilaat ovat valinneet hänet ja tohtori itse asettui aikanaan sinne, missä oli vapaa virka.
Lindin palkka tulee terveysalueelta: perusmaksuna 102 kruunua eli noin 13 euroa vuodessa jokaisesta potilaasta sekä 135 kruunun eli 17,50 euron maksu joka käynniltä.
Kaikki toimenpiteet, kuten verinäytteet, haavanhoidot ja tutkimukset, maksavat erikseen. Potilaille kaikki lääkärikäynnit ovat maksuttomia. Potilaiden tietojärjestelmät toimivat.
Lääkärien palkkiot ovat samat koko Tanskassa.
”Arvelen tienaavani kaupunkilääkäreitä enemmän, koska teemme enemmän itse. Kaupungeissa ihmiset hakeutuvat helpommin julkisiin päivystyksiin.”
”Säästämme valtavasti yhteiskunnan rahaa, kun päätämme, hoidammeko potilaan täällä vai lähetämmekö julkiseen erikoissairaanhoitoon. Olemme eräänlaisia portinvartijoita.”
Lindin tiimi hoitaa pitkälti myös krooniset sairaudet kuten diabeteksen ja sydäntaudit.
Maalaislääkärin työssä on omat erityispiirteensä.
”Täällä maalla teemme kaikkea muutakin, mitä kaupungissa ei tule vastaan. Otin juuri esimerkiksi metallinpalan potilaan silmästä pois”, Lind kertoo.
Klinikan välineistö ulottuu vauvan vaa’asta gynekologin tutkimuspöytään. Laboratorionäytteet lähetetään kahdesti päivässä kymmenen kilometrin päähän sairaalaan laboratorioon.
Sikatilalliset kertovat, kuinka terveyshenkilöstö on alkanut vältellä heitä sioissa muhivan MRSA-bakteerin vuoksi. Lindiä pöpö ei pelota, eikä hän siksi kammoksu viljelijäasiakkaitaan.
”Otamme näytteet, jos epäilyä on, mutta emme ryhdy massiivisiin eristystoimiin. Seudulla on kyllä isoja hollantilaistenkin sikatiloja, mutta heitä tai muitakaan viljelijöitä ei vastaanotolla näy, koska he tekevät aina töitä.”
Matka lähimpään lääkäriin on Tanskassa kaikkialla lyhyt, Lindin mukaan enintään 15 kilometriä. Maaseutua on vaivannut lääkäripula, ja Jyllannin koillisosissa potilaiden hoito jouduttiin antamaan keikkalääkärifirman hoteisiin.
”Minä en sellaisesta vaihtuvuudesta pidä, koska hyvään hoitoon kuuluu pitkä potilassuhde.”
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
