Maailman korkein maanisäkäs kirahvi voi kasvaa jopa 5,5 metriä korkeaksi. Tämä pitkäkaula asustaa Chaminukassa. Kuva: Johanna Erjonsalo
Sambian safarilla voi ihailla villiä luontoa ja suuria eläimiä – afrikkalaisvaltio häviää naapurimailleen luontomatkailussa
Pinta-alaltaan kolme kertaa Suomea suuremmassa Sambiassa villiä ja koskematonta luontoa riittää. Kuva: Johanna ErjonsaloKohtisuoraan ylhäältä paahtava päiväntasaajan aurinko porottaa armottomasti niskaan. Vieraat linnut sirkuttavat ja safariauto rymistelee mutkikkaalla savannitiellä.
Kyyti on niin kuoppaista, että penkin edessä olevaa kaidetta on puristettava rystyset valkoisina. Muutoin vaarana on lennähtää jeepin avolavalta päistikkaa pusikkoon.
Yllättäen auto pysähtyy. Paikallinen matkaopas viittoo etuviistoon.
Puskan takaa esiin astelee unelias kirahvi. Sen pää keikkuu korkeuksissa, trooppisten puiden latvustojen tasolla.
Etäämmällä askeltaa lauma gnu-lehmäantilooppeja. Kun katsoo tarkasti, saattaa korkean heinän seasta erottaa myös strutsien kauloja.
Sambian arvioidaan tavoittaneen vain noin kymmenen prosenttia luontoturisminsa täydestä potentiaalista.
Chaminukan luonnonsuojelualueen miljöö eläimistöineen on kuin suoraan Avarasta luonnosta.
Väestöltään ja pinta-alaltaan noin kolme kertaa Suomea suuremmassa Sambiassa koskematonta luontoa riittää, mutta maan luontoturismin kehittäminen on jäänyt lapsipuolen asemaan.
Näin arvioivat luonto- ja safariyrittäjät Sambian pääkaupungissa Lusakassa.
”Matkailuvuorokausissa Sambia on kaukana perässä verrattuna kaikkiin naapurivaltioihin. Vierailijoita maan 20 kansallispuistossa oli viime vuonna vain noin 94 000, kun Etelä-Afrikassa sijaitsevassa Krugerin kansallispuistossa yksistään niitä oli kaksi miljoonaa”, luontomatkailuyritys Mukambi Safarin toimitusjohtaja Edjan van der Heide havainnollistaa.
Kasvumahdollisuuksia Sambian luontomatkailussa kuitenkin olisi kosolti, matkailuyrittäjä Charlotte McBride luontomatkailuyritys McBrides Campista korostaa.
”Jos haluaa todellista luontokokemusta, kannattaa tulla Sambiaan. Täällä riittää puskaa ja luonnonvaraisia eläimiä, jotka elävät vapaina. Villi Afrikka on täällä lähellä.”
Gepardi on maailman nopein maanisäkäs. Se pystyy juoksemaan jopa yli 90 kilometrin tuntinopeudella. Kuva: Johanna Erjonsalo
Afrikannorsut ovat käyneet vuosikymmenten saatossa uhanalaisiksi. Salametsästys verottaa myös norsukantaa. Kuva: Johanna Erjonsalo
Seeprat käyskentelivät Chaminukan luonnonsuojelualueen heinikossa maaliskuun alussa. Kuva: Johanna ErjonsaloTurismikonsultti Josephine Sampa Mehl arvioi, että Sambia on tavoittanut vain noin kymmenen prosenttia luontoturisminsa täydestä potentiaalista.
”Zimbabwe houkuttelee kolme kertaa enemmän turisteja kuin Sambia, ja jopa pinta-alaltaan paljon pienempi Malawi houkuttelee tuplasti enemmän.”
Edjan van der Heide uskoo, että käänne parempaan on tuloillaan.
”Sambia on nukkuva jättiläinen. Suurin ongelma on, ettei meitä juuri tunneta maailmalla. Sambia on säilynyt tuntemattomana, mutta kun saamme lisää tunnettavuutta, on meillä kaikki mahdollisuudet nousta luontomatkailun suurmaaksi.”
Sambian hallinto laittaa matkailun markkinointiin vuodessa 650 000 dollaria eli noin 530 000 euroa.
”Se on todella vähän. Matkailuun on löydyttävä lisää resursseja. Zimbabwessa vastaava summa on 13 miljoonaa dollaria”, turismikonsultti Sampa Mehl tähdentää.
Maahan saapuvista luontoturisteista 60 prosenttia on eurooppalaisia, 20 prosenttia amerikkalaisia ja loput 20 prosenttia enimmäkseen eteläafrikkalaisia ja australialaisia.
Sambialaiset luontomatkailuyrittäjät toivovat, että maan matkailusektoria markkinoitaisiin nykyistä merkittävästi näkyvämmin. Kuvassa Mukambi Safarin toimitusjohtaja Edjan van der Heide (vas.), matkailuyrittäjät Christopher ja Charlotte McBride McBrides Campista sekä turismikonsultti Josephine Sampa Mehl. Kuva: Johanna ErjonsaloSafariturismin ympäristövaikutukset ovat kiistanalainen aihe.
Sambialaiset matkailuyrittäjät eivät näe, että nykyistä reilustikaan suuremmat turistivirrat maahan uhkaisivat luontoarvoja.
”Asiahan on täysin päinvastoin. Sambia on köyhä maa, eikä esimerkiksi salametsästyksen kitkemiseen ole löytynyt riittävästi voimavaroja. Turismin tuomien rahavirtojen myötä suojelu onnistuisi nykyistä paremmin”, matkailuyrittäjä Edjan van der Heide sanoo.
”Tietenkin turismin kasvaessa on huolehdittava siitä, että ympäristöarvoihin aidosti sitoudutaan. Mehän järjestämme valokuvaussafareita, emme mitään metsästysreissuja. Ympäristön ja eläinten suojelu on sellaista luksusta, johon täällä ei toistaiseksi ole ollut varaa”, hän jatkaa.
Salametsästys on ollut Sambiassa pitkäaikainen vitsaus.
Sambian sarvikuonot metsästettiin takavuosina jo kertaalleen sukupuuttoon. Uusi sarvikuonokanta istutettiin maahan Etelä-Afrikasta.
Victorian putoukset Sambian ja Zimbabwen rajalla houkuttelevat vuosittain paikan päälle jopa 2 miljoonaa turistia. Valtaosa turisteista etsiytyy Zimbabwen puolelle. Kuva: Johanna ErjonsaloAfrikan maailmankuulu luonnonihme, Victorian putoukset, sijaitsee Sambesijoen suistossa Zimbabwen ja Sambian rajalla.
Viidakon keskellä jymisevien valtavien putousten töyräällä seisoessa on helppo ymmärtää, miksi putouksilla vierailee vuosittain jopa kaksi miljoonaa turistia.
Victorian putoksille ihmisvirtoja houkuttelee Sambiaa onnistuneemmin jälleen Zimbabwe.
”Zimbabwe on ollut Sambiaa enemmän otsikoissa. Julkisuus on ollut monilta osin negatiivista, mutta joka tapauksessa parempi tunnettavuus on auttanut maata myös hyödyntämään paremmin putouksia”, Sambian turismitoimiston puheenjohtaja Peter Jones toteaa.
Jones toivoo, että Sambian hallinto muun muassa helpottaisi viisumikäytänteitä.
”Maahan tuleminen on tehtävä helpommaksi. Lisäksi matkailusektorimme tarvitsee ulkomaista pääomaa ja investointeja. Vain neljää kahdestakymmenestä luonnonpuistostamme on aktiivisesti kehitetty palvelemaan matkailun tarpeita.”
Vuonna 2017 turismi tuotti 3,6 prosenttia Sambian bruttokansantuotteesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
