Syntyvyydessä ei ole oikotietä onneen – näin koulutustaso vaikuttaa lapsitoiveiden täyttymiseen
Väestöliiton asiantuntijan mukaan syntyvyyteen ei voida suoraan vaikuttaa yksittäisillä toimenpiteillä, sillä asia on hyvin monimutkainen.
Tulotaso vaikuttaa siihen, kuinka hyvin oman lapsilukutoiveensa voi saavuttaa. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo HaimiVäestöliiton tutkija Noora Lehtonen kertoo pohjoismaisen perhepolitiikan ja hyvinvointivaltion pitkään taanneen korkean syntyvyyden.
”Perhepolitiikka on tarjonnut perheidelle palveluita ja etuuksia, jotka vaikuttavat muun muassa naisten mahdollisuuteen yhdistää työ ja perhe-elämä”, Lehtonen sanoo.
2010-luvulla koettiin jyrkkä lasku syntyvyydessä, minkä taustalla Lehtosen mukaan on osaltaan kulttuurinen muutos, jossa lapsiperheellistymistä punnitaan pidempään ja lastensaanti on siirtynyt myöhemmälle iälle.
”Meillä on nykyään paljon perheitä, jotka ovat omasta halustaan lapsettomia”, hän kuvaa.
Yksittäisillä toimenpiteillä on Lehtosen mielestä vaikea ratkaista syntyvyyden laskua, sillä syntyvyys muodostuu monesta osatekijästä.
”Yhtenä näkökulmana voidaan pitää, että keskitytäänkö jo lapsia omaaviin perheisiin vai vielä toistaiseksi lapsettomiin”, Lehtonen perustelee.
Lehtonen sanoo, että perheen taloudellinen tilanne ja sosiaaliset verkostot näyttäisivät vaikuttavan, kun perheenlisäystä mietitään. Jo vanhemmiksi tulleilla näiden lisäksi muun muassa työn ja perheen yhteensovittamisen hankaluudet ja päivähoidon sekä synnytyslaitosten tilanne nähdään esteenä seuraavien lasten tulolle.
”Vaikeat aiemmat kokemukset synnytyksestä tai raskaudesta voivat vaikuttaa päätökseen lastensaannista”, Lehtonen perustelee.
”Elinikäinen lapsettomuus on nykyisin yleisintä matalammin koulutetuilla” Noora Lehtonen
Kuntien keinoja syntyvyyden kasvattamiseksi, kuten erityisiä vauvarahoja, Lehtonen kuvaa tutkimusten mukaan ennemmin lastensaannin ajoitusta kuin lopullista lapsilukua muuttaviksi.
”Perhepolitiikalta yleisesti toivotaan erityisesti satsauksia itse kouluihin, päivähoitoon ja lasten terveydenhuoltoon. Lapsiperheet kylläkin arvostavat etuuksia lapsiperheille, kuten korotuksia lapsilisiin”, hän avaa.
Sekä koulutus että taloudellinen asema vaikuttavat Lehtosen mukaan siihen, kuinka hyvin perheet pystyvät toteuttamaan perheeseen liittyvät toiveensa.
”Elinikäinen lapsettomuus on nykyisin yleisintä matalammin koulutetuilla”, Lehtonen perustelee.
Matalammin koulutetuilla voi toisaalta olla useampiakin lapsia, kun taas korkeasti koulutetuilla on tyypillisesti kaksi lasta -- niin toiveissa kuin toteutuneena lapsilukuna.
”Sekä miehillä että naisilla koulutustaso näyttäisi olevan yhteydessä mahdollisuuteen toteuttaa omat lapsitoiveet”, Lehtonen kertoo.
Aloittaneilla hyvinvointialueilla on Lehtosen mielestä nyt mahdollisuus auttaa syntyvyyden kasvua. Ruuhkautuneet hedelmöityshoidot ovat osalle perheistä pullonkaula lapsen saamiseen.
”Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on nyt kohtuuttoman pitkän jonot. Hedelmöityshoitojen laadun ja saatavuuden varmistaminen voisi olla kustannustehokas ratkaisu auttaa lasta toivovia toteuttamaan lapsitoiveensa”, Lehtonen perustelee.
”Leikkauksilla ja kiristyksillä perheitä tuskin kannustetaan lasten saamiseen” Noora Lehtonen
Valtakunnallisesti Lehtonen näkee, ettei lasten hankkimiseen patistaminen edistä syntyvyyttä, vaan se voi pahimmillaan lisätä turhaa jännitettä.
”Keskeistä olisivat tieto, tuki ja tila lastensaannille yhteiskunnassa”, Lehtonen listaa.
Ihmisillä on Lehtosesta osittain puutteelliset tiedot esimerkiksi iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen. Hedelmällisyystietoisuuden merkityksen puolesta on puhunut Väestöliiton koordinoima Synty-verkosto, joka on esittänyt ratkaisuksi muun muassa koulun terveystiedon tunneille tietoa hedelmällisyydestä ja erilaisista perhepoluista.
”Leikkauksilla ja kiristyksillä perheitä tuskin kannustetaan lasten saamiseen”, Lehtonen kritisoi uuden hallituksen kirjauksia.
Lehtonen sanoo, että yhteiskunnan tulee panostaa perhepolitiikkaan, jotta jokaisella niin haluavalla olisi luottamus hankkia lapsia.
”Työelämän ja perheen yhdistäminen on keskiössä tässä työssä”, hän lopettaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




