Kyläkouluseminaari oli menestys
Lauantaina 7.9. oli Joutsan Rutalahden kylässä kylän järjestämä kyläkouluseminaari. Rutalahden nuorisoseuran talolla Suojarinteellä oli sali täynnä väkeä. Viisaita sanoja puhuttiin. Ohjelma kun oli maan parasta tasoa. Aikataulu venyi melkein kahdella tunnilla. Kylän keittiömestarien tekemä pyttipannu käristyi ehkä liikaakin.
Mutta kyläläisten kannalta päivä oli menestys: seuraavana maanantaina 9.9. Joutsan kunnanhallitus päätti äänin 6–3, että Rutalahden koulu saa jatkaa niin kauan kuin siinä on 18 oppilasta ja että kunta suhtautuu myönteisesti siihen, että kyläläisten perustama Rutalahden Koskikara Oy rakentaa uuden koulurakennuksen, jonka tiloja kunta vuokraa koulukäyttöön.
Jotkut lukijat saattavat muistaa, mistä oli kysymys. Kunta käänsi koulun ilmastointijärjestelmän toimintaa tavalla, joka veti sisätiloihin ilmaa asbestiputken kautta. Siitä sitten syntyi syy pistää koulu asbestivaaran vuoksi käyttökieltoon, oppilaat evakkoon naapurikouluun Mieskonmäelle ja lopulta päätösehdotus lakkauttaa koko koulu.
Kyläläiset havahtuivat taisteluun koulunsa puolesta. Osaamista oli, onhan kylä valittu jo kaksi kertaa Keski-Suomen vuoden kyläksi. Rutalahtelaiset selvittivät asiantuntijoilta ja virkamiehiltä kaikki lainsäädännön kiemurat ja saivat selvitettyä, että kylä voi rakentaa koulurakennuksen ja kunta voi järjestää koulun sen tiloissa.
Osana ratkaisua perustettiin vauhdilla Rutalahden Koskikara Oy. Miksi osakeyhtiö? Koska rahaa tarvittiin reippaasti ja osakeyhtiön kautta kylän muut järjestöt saattoivat sijoittaa yhtiöön eri kokoisia rahamääriä. Osuuskunta ei siis aina ole kylän kannalta paras liiketoimintamuoto, vaan valittava malli riippuu tilanteesta ja olosuhteista.
Juuri tällaisia toimintamalleja ja esikuvia Suomen kylät tarvitsevat. Asioita voidaan ratkoa uudella tapaa, talouden kautta. Talouden kautta kuntakin kovin usein kyläkouluja arvioi. Erikoissairaanhoidon miljoonaylitysten takia lopetetaan kyläkouluja, jos muuta ei osata. Ja jos kunta konsulteilta kysyy, antaa heidän laskentaohjelmansa varmuudella ohjeen: lakkauttakaa kyläkoulut ja poistakaa tiekuntien avustukset!
Tässä poimintoja Rutalahdessa sanotusta:
”Koulujen kustannukset on ihan niin kuin ne lasketaan.”
”Vuosina 1990–2010 on lakkautettu 1 850 koulua. Kouluja on Suomessa nyt 4 850.”
”Koulukuljetuksissa lainsäädännön maksimista (2,5 tuntia/vuorokausi) on tullut tavoitenormi.”
”Kyläkoulujen lakkauttamisen seurauksia ei tutkita. Tutkimus estetään aktiivisesti.”
”Kyläkoulussa lapsi kasvaa itsetuntoon, koska ympärillä eri-ikäisiä eikä paikasta tarvitse taistella. Elinvoimaisen kyläkoulun lakkauttaminen on perustuslain vastaista!”
”Kunta voi ottaa tavoitteeksi koulun lopettamisen tai säilyttämisen. Molemmat onnistuvat. Kyläkoulun kustannuksia ei pidä laskea oppilaskohtaisesti, koska koulua käyttää koko kylä.”
”Jos koulua ei ole omassa kylässä, lasten siteet kylään katkeavat, jolloin kylän ennuste on selvä.”
”Yhden ongelmoivan lapsen sijoitus maksaa 200 000 euroa vuodessa eli yhden kyläkoulun kustannusten verran.”
Tiedän, että kunnallispäättäjät kipuilevat kyläkoulukysymysten kanssa. Annan kaksi reilun pelin neuvoa.
Ensimmäiseksi: Julkistakaa kustannuslaskelma. Pimein laskelmin ei yhtäkään koulua saa lakkauttaa. Sellainen on suoraa väkivaltaa.
Ja toiseksi: pyytäkää kylältä vastaehdotus siitä, miten toimien koulu säilyy. Osa kylistä nimittäin pystyy vastaamaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
