Tänä vuonna päällystetään ennätyksellisen vähän teitä – jo joka viides tiekilometri on huonossa kunnossa
Maanteiden korjausvelkaa on kertynyt jo noin 1,65 miljardia euroa, eikä suunta ole parempaan päin nykyisillä toimilla.
Huonokuntoisten päällysteteiden määrä kasvaa tänä vuonna noin tuhannella kilometrillä noin 9 000 kilometriin. Tieverkon korjausvelkaa on kertynyt yhteensä 1,65 miljardia euroa. Kuva: Pentti VänskäSuomen valtiolla on yhteensä 78 000 kilometriä maantietä, joista päällysteteitä on noin 51 500 kilometriä ja sorateitä hieman alle 27 000 kilometriä.
Väyläviraston väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila kertoo kokonaismäärästä noin 10 000 kilometrin olevan vilkkaasti liikennöityjä.
”Tällä vilkkaalla osuudella tapahtuu noin 60 prosenttia maanteiden liikennesuoritteesta”, Anttila avaa.
Liikenteen painottuminen näille vilkkaille väylille on Anttilan mukaan peruste sille, että myös korjaukset ja parannukset keskitetään pääosin niihin, jos rahoitus on niukka.
”Jos rahaa jää vielä, niin sitten siirrytään päällystämään tätä vähemmän liikennöityä 40 000 kilometriä”, hän perustelee.
Anttila kuitenkin vakuuttaa, että liikenneturvallisuuden kannalta välttämättömät päällysteiden korjaukset, kuten paikkaukset, tehdään aina myös vähemmän vilkkailla teillä.
Yli 50 000 kilometristä päällysteteistä oli vuoden 2022 lopussa huonossa kunnossa noin 8 000 kilometriä, eikä Anttilan mukaan suunta ole parempaan päin.
”Tänä vuonna päällystysohjelma jää ennätyksellisen pieneksi, minkä johdosta arvioimme huonokuntoisten teiden lisääntyvän noin 1 000 kilometrillä”, Anttila sanoo.
Kokonaisuudessaan huonokuntoisten teiden määrä on noin 9 000 kilometriä, joka tekee noin 18 prosenttia kaikista päällysteteistä. Yhteensä maanteiden korjausvelkaa on kertynyt noin 1,65 miljardia euroa. Ostovoimakorjattuna summa on jo noin 2,15 miljardia euroa.
Maantieteellisesti huonokuntoiset tiet jakautuvat eri puolille Suomea suhteellisen tasaisesti, sillä Anttila kertoo korjauspäätösten priorisoinnin perustuvan puhtaasti liikennemääriin.
”Esimerkiksi myös Uudeltamaalta löytyy huonokuntoisia teitä”, hän huomauttaa.
Teiden akuuteista ongelmista Anttila kehoittaa autoilijoita soittamaan tienkäyttäjälinjalle tai tekemään 112-sovelluksen tienkäyttäjäilmoituksen kautta.
”Sovelluksen etuna on, että sitä kautta tulee ilmoitukseen myös tarkka paikkatieto.”
Anttilan mielestä teihin kertyneen korjausvelan supistamisessa keskeistä olisi, että pitkäjänteisesti korotettaisiin määrärahoja tilanteen korjaamiseksi.
”Kannatamme Liikenne 12 -mallia, jossa rahoitus turvattaisiin pitkäjänteisesti korjaamaan tilanne seuraavan 12 vuoden aikana.”
Tällä hetkellä kaikkia korjauksia ei voida tehdä rahan puutteen vuoksi, mutta lisärahoilla korjaukset voitaisiin tehdä Anttilan mukaan oikea-aikaisemmin.
”Näin säästettäisiin myös kokonaisuudessa rahaa”, hän perustelee.
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus pyrkii torjumaan liikenneverkon korjausvelan kasvun.
”Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen panostetaan yhteensä noin 1,6 miljardin euron investointipaketilla”, hallitusohjelmassa lukee.
Väyläverkon investoinnit tullaan hallitusohjelman mukaan kohdistamaan ”kasvun, työllisyyden ja huoltovarmuuden kannalta olennaisimmille väylille sekä väyläverkon pahimpien pullonkaulojen purkamiseen”.
Hallitusohjelmassa on myös kirjaus, jossa luvataan huomioida myös alempiasteinen tieverkko.
Anttila pitää myönteisenä, että väyläverkon osalta korjausvelan aiheuttama haaste on tunnistettu ja hallitusohjelmaan kirjattu.
”Odotamme kuitenkin vielä tarkempaa ohjausta liikenne- ja viestintäministeriöstä ja uudelta ministeriltä. Näin ollen on ennenaikaista lähteä vielä tulkitsemaan sitä”, Anttila sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
