Pääsiäisen menoliikenne on sujunut mallikkaasti, pääväylillä ei pahempia viivytyksiä

Liikennekeskuspäällikkö Kari Tarkki arvioi, että pääsiäisen menoliikenne on nyt suhteessa sujuvampaa kuin ennen korona-aikaa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER.  

Pääsiäisen menoliikenne on sujunut hyvin. Puoli neljän aikaan iltapäivällä liikenne oli vilkastunut jo selvästi, mutta kaikki pääväylät vetivät melko mallikkaasti.

STT seuraa menoliikennettä Fintrafficin tieliikennekeskuksessa Helsingin Itä-Pasilassa, josta valvotaan Uudenmaan liikennettä. Liikenne oli iltapäivällä ruuhkautumassa lähinnä Kehä I:n ja Lahdenväylän liittymän ympäristössä.

Liikenneoperaattori Esa Malinen kertoi iltapäivällä, että liikenne pääkaupunkiseudun ulosmenoväylillä oli tuntuvasti vilkkaampaa kuin tavallisena arkipäivänä.

Esimerkiksi Nelostiellä Mäntsälän kohdalla liikennettä oli jo kahden aikaan yhtä paljon kuin keskiviikkona oli ollut liikennehuipun aikaan neljältä.

”Normaalina päivänä työmatkaliikenne alkaa siinä puoli kolmen, kolmen aikaan, ja tulee jyrkempi piikki. Nyt liikenne on alkanut kasvaa jo aikaisemmin ja tasaisemmin”, Malinen kertoi STT:lle.

Jonoja ei kuitenkaan ollut päässyt vielä syntymään, eikä niitä välttämättä synnykään, ellei pääväylillä satu onnettomuuksia tai muita häiriöitä.

”Nyt kun pääsiäinen on näin aikaisin, tietyömaita ei vielä ole, kun tietyökausi ei ole alkanut”, sanoo ylikomisario Dennis Pasterstein Helsingin poliisista.

Aamupäivällä Malinen arvioi, että liikenne oli jopa tavallista arkipäivää rauhallisempaa. Tämä johtui siitä, että pääsiäisliikenteen sujuvoittamiseksi teiltä puuttuvat esimerkiksi lakaisukoneet ja tienpaikkaajat, jotka normaalipäivinä voivat aiheuttaa häiriöitä. Myös pääkaupunkiseudun aamuliikenne oli hieman tavallista rauhallisempaa, kun osa oli lähtenyt pääsiäisen viettoon jo aikaisemmin.

Tieliikennekeskus on arvioinut, että eniten liikennettä on kello 13–19, ja vilkkaimmillaan liikenne on neljän aikoihin, jolloin menoliikenteeseen sekoittuu työmatkaliikennettä.

Liikennekeskuspäällikkö Kari Tarkki arvioi, että pääsiäisen menoliikenne on nyt suhteessa sujuvampaa kuin ennen korona-aikaa. Etätyöt ovat mahdollistaneet sen, että mökkimatkalle saatetaan lähteä jo päivää aikaisemmin, kun torstain työpäivän voi tehdä etänä.

”Liikennemäärä pääsiäisviikon aikana saattaa olla sama, mutta se jakautuu tasaisemmin eri päiville”, Tarkki sanoo STT:lle.

Malinen ja Tarkki arvioivat myös, että ylinopeudet ovat vähentyneet muutaman vuoden takaisesta. Yksittäisiä todella kovia ylinopeuksia näkyy ehkä jopa aiempaa enemmän, mutta yleisesti nopeusrajoituksia noudatetaan paremmin.

Liikennekulttuurin parantumisesta he kiittävät polttoaineen kallistumisen ohella osittain myös etätöiden yleistymistä. Etätyön ansiosta monen on mahdollista jäädä kotiin huonolla kelillä, jolloin teillä on huonolla säällä rauhallisempaa ja vähemmän kiireisiä ihmisiä.

Tämänvuotista keliä pääsiäisen menoliikenteelle Tarkki kuvailee täydelliseksi. Pilvipouta on hänen mukaansa ihanteellinen keli liikenteen kannalta. Lumi- ja vesisade lisäävät onnettomuusriskiä, kun taas kirkkaan aurinkoisella säällä ajetaan jostain syystä enemmän ylinopeutta.

Pääsiäisen paluuliikennettä ei välttämättä helli samanlainen sää, sillä maanantaille on luvattu sateita. Kelillä onkin vaikutuksensa myös paluuliikenteen ajoittumiseen, sanoo Pasterstein.

”Jos on yhtäkkiä huono ajokeli, ihmiset saattavat lähteä jo sunnuntaina. Vastaavasti jos tiedetään että tulee vesisadetta eikä voi olla ulkona, silloinkin porukka saattaa lähteä. Sitten taas jos on kaunis ilma, saatetaan venyttää maanantaina sitä lähtöä iltapäivään”, Pasterstein selvittää.

Poliisi valvoo liikennettä pääsiäisen aikaan potentiaalisissa ruuhkapaikoissa eri puolilla maata. Eniten resursseja on keskitetty torstain menoliikenteeseen.

Helsingissä pääsiäisviikko on liikenteellisesti helppo. Vaikka menoliikenne vilkastuu hetkellisesti, Pasterstein huomauttaa että osa ihmisistä on koko viikon poissa.

”Eihän Helsingin autoliikenteestä tarvitse ottaa kuin 15 prosenttia pois, niin täällä ei ole mitään ruuhkia.”

Helsingin tieliikennekeskuksessa liikennettä seurataan yli 200 kameran kautta. Ison seinän peittävien kuvaruutujen kautta välittyy tietoa eri puolilta Uuttamaata, etenkin pääkaupunkiseudun tärkeimmiltä väyliltä. Erityisen kriittisiä kohtia ovat tunnelit, joiden liikenteenohjauksesta tieliikennekeskus vastaa.

Pitkään operaattorina toiminut Tarkki kertoo silmänsä harjaantuneen havaitsemaan ruutujen paljoudesta, jos liikenteessä tapahtuu jotakin poikkeavaa.

”Jos vaikka liikenne jonoutuu jossakin sellaiseen aikaan kun ei pitäisi”, hän kertoo.

Pääasiassa pääkaupunkiseudun pääväylät vetävät hyvin. Jonoutumista syntyy normaalipäivinä käytännössä vain silloin, jos syntyy jokin häiriö eli vaikkapa onnettomuus tai auton hyytyminen keskelle kaistaa.

Jopa liikennemääriltään suurin tie eli Kehä I on ruuhka-aikoinakin varsin sujuva, mutta häiriöherkkä.

”Riittää että meillä on häiriö Oulunkylän tai Pakilan kohdalla, varsinkin idän suuntaan iltapäiväruuhkassa, se heijastuu todella nopeasti Mestarintunneliin Leppävaarassa”, Tarkki kertoo.

Pääkaupunkiseudun pahimpia sumppukohtia Kehä I:n ohella on Turunväylä Espoossa Kehä I:n ja Kehä II:n välillä. Sielläkin tosin lisäkaistojen rakentaminen Kehä II:n ja Tuomarilan liittymän välille on sujuvoittanut liikennettä.

Nykyään nähdään enää harvoin sellaisia ruuhkia kuin takavuosina, jolloin Kehä III:lla ja Kehä I:llä oli vielä useita liikennevaloristeyksiä.

Kehä I:lle muutama vuosi sitten ilmaantuneet nopeusvalvontakamerat herättivät aikoinaan paljon jupinaa autoilijoiden keskuudessa, mutta Malisen ja Tarkin mukaan niiden vaikutus liikenteeseen Suomen vilkkaimmalla tiellä on ollut positiivinen.

”On se rauhoittanut ihan älyttömästi, kun joku ei aja siellä sataakahtakymppiä. Se on sujuvampaa se liikenne, kun siellä kaikki menevät samaa vauhtia, kuin että siellä on hirveitä nopeuseroja”, Tarkki sanoo.

Poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta kehottaa kiinnittämään huomiota turvaväleihin, jos joutuu ajamaan ruuhkassa. Hän kannustaa myös malttamaan ja välttämään tyhmiä ja vaarallisia ohituksia.

”Kannattaa tiedostaa, että muutamalla ohituksella ei käytännössä voita yhtään mitään. Ei muuta kuin kiltisti siellä jonossa mennään. Jos siellä joku nyt sitten menee todella hitaasti, kyllä siitä jossain vaiheessa pääsee ohi ihan turvallisesti.”

Liikenteen sujuvoittamiseksi Malinen suosittelee välttämään tarpeettomia kaistojen vaihtamisia. Hän arvioi, että valtaosa liikenneonnettomuuksista moottoriteillä ja kehäteillä syntyy kaistojen vaihdoista.

Tarkki muistuttaa, että esimerkiksi Turunväylältä Kehä I:lle itään päin nouseva voi ajaa oikeanpuoleisinta kaistaa aina Tuusulanväylälle asti. Ei siis kannata turhaan poukkoilla kaistojen välillä vain sen takia, että on tottunut ajamaan tiettyä kaistaa.