JAUHIAISEN PUSSISTA USA:ssa on 30 miljoonaa köyhää
Maailman hyvinvoinnin jakaumasta tiedämme sen, että jos ihmiset jaetaan kymmeneen ryhmään, rikkaimman kymmenen prosentin bruttokansantuoteosuus on reilusti yli puolet koko maailman bkt:sta. Sitä ajattelemme harvemmin, miten on näiden hyvinvoivien maiden sisäisen tulonjaon laita.
Olen kerännyt oheisen taulukon luvut BEA:n (U.S. Bureau of Economic Analyses) ja Tilastokeskuksen tiedoista. Vaikka käytettävissä olevia tuloja mitataan julkisissa selvityksissä kotitaloustasolla, olen ottanut vapaudekseni muuttaa nämä luvut pääluvun mukaisiksi.
Luvuissa ovat siis mukana niin lapset kuin muutkin, joilla ei ole omaa hankittua käytettävissä olevaa tuloa.
Dollaripohjaiset BEA:n luvut olen muuttanut europohjaisiksi 1.1.–30.5.2012 olleen dollarin keskikurssin mukaan.
Kannattaa myös huomioida, että USA:n ja Suomen käytettävissä oleva euro ei ole täysin vertailukelpoinen. USA:n eurolla eli siis dollarilla ihmisten on hankittava niin terveys- kuin koulutuspalvelunsa itse, kun Suomessa ne kuuluvat hyvinvointivaltion luontaiseen yhteisillä varoilla kustannettaviin hyveisiin.
Elintasoeromme ei siis ole niin suuri kuin keskimääräinen käytettävissä oleva tulo, USA:n 27 984 ja Suomen 17 088 euroa, antaisivat ymmärtää.
Huomionarvoista on, että kun Suomessa vuonna 2010 väestön parhaiten ansaitsevan 10 prosentin tulot olivat 5,6 kertaa suuremmat kuin vähiten ansaitsevien 10 prosentin tulot, vastaava tuloero oli tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana USA:ssa 15-kertainen.
Sekään ei tule heti mieleemme, että USA:ssa yli 30 miljoonaa pienituloista ihmistä ovat köyhempiä kuin köyhinkään Suomessa. Köyhin 10 prosenttia elää keskimäärin 15 prosenttia alhaisemman käytettävissä olevan tulon varassa kuin vastaava pienituloisin 10 prosenttia ihmisistä Suomessa.
Tätä eroa tarkastellessa kannattaa muistaa vielä edellä todettu parin yhteiskunnan tärkeän palvelun puuttuminen USA:ssa.
Rikkauskin on suhteellista. USA:n eniten tienanneet 10 prosenttia tienaavat peräti 130 prosenttia enemmän kuin vastaava ryhmä Suomessa. Tämänkin eron syntymiseen verotuksella on merkittävä vaikutuksensa. Vuonna 2010 jokainen suomalainen maksoi tuloistaan tuloveroja 56 prosenttia enemmän kuin yhdysvaltalainen sisarensa ja veljensä.
Kun Suomi on monessa tutkimuksessa todettu yhdeksi maailman parhaista maista, ehkä tämäkin ”tutkimukseni” on viite tästä.
Maa voi olla ylpeä aikaansaannoksistaan silloin, kun hyvinvoinnin lonkerot yltävät maan matalimpaankin majaan. Yhteisöllisyys eli yhteisvastuu on meillä todella korkea lähes mihin maahan verrattuna tahansa, puhumattakaan Yhdysvaltoihin.
PAAVO JAUHIAINEN
Kirjoittaja on entinen
yritysjohtaja, joka tarkastelee
tilastoja tällä palstalla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
