Niskapuomiparret lisäsivätlehmien liikkumatilaa edullisesti
Niskapuomiparsi antaa länkikytkimiin verrattuna lehmille paljon enemmän liikkumatilaa. Lötjösen tilan lehmät pysyvätpuhtaina hyvällä kuivituksella sekä säännöllisellä parsien kolaamisella ja harjauksella. Terhi Torikka Kuva: Viestilehtien arkistoPARIKKALA (MT)
Mielikuva hämärästä, voimakkaan hajuisesta ja hiukan ahtaasta navetasta pätee nykyisin yhä harvempaan parsinavettaan.
Hyvä esimerkki on Juha ja Anna-Mari Lötjösen navetta Parikkalassa.
Viisi vuotta sitten valmistunut laajennusosa on valoisa, lehmät puhtaita ja sisäilma raikas.
Parsirakenteet ovat yksinkertaiset niskapuomit, joihin lehmien kaulapannat on kiinnitetty ketjulla.
”Eihän tämä pihattoa vastaa, mutta entiseen länkimalliin verrattuna niskapuomit lisäävät huomattavasti lehmien mahdollisuutta liikkua”, Juha Lötjönen kertoo.
Niskapuomi oli Lötjösen mukaan myös vaihtoehdoista edullisin. Lisäksi uusi parsimalli on vähentänyt hieman vedinpolkemia.
Parsien erottimissa on kiinnitetty huomiota siihen, etteivät ne paina makuulla olevan lehmän mahaa.
Niskapuomiparret ovat Lötjösten mukaan käytännölliset lehmien uloslaskussa ja kiinniotossa.
Noin puolimetrinen kiinnitysketju kulkee lehmän pannassa laitumelle ja helpottaa kiinniottoa. Ketjua lyhennettiin hieman alkuperäisestä, jotta lehmä ei pääsisi astumaan sen päälle.
Siirtelyä helpottaa myös, että lehmät seisovat navetassa takapäät vastakkain. Näin ne liikkuvat kaikki ulos ja sisään yhtä käytävää pitkin.
Lehmät ulkoilevat kesällä päivät ja talvella silloin tällöin.
”Jotta seisonta-aika ei tulisi niin pitkäksi”, isäntä sanoo.
165 senttiä pitkiä parsia pehmentävät kumimatot. Lietekuilun ritilän lehmänpuoleiset palkit ovat tavallista leveämpiä kookkaiden lehmien kohdalla. Näin sorkka ei pääse painumaan ritilän väliin.
Jokaisella lehmällä on oma juomakuppi.
Niskapuomin miinuspuolia ovat joillekin lehmille aiheutuvat hankaumat tai kyhmyt.
”Voisi olla hyvä laittaa putket eri kokoisille eri korkeuteen”, Lötjönen pohtii.
Nyt kaikki puomit ovat noin 90 sentin korkeudella ruokintapöydästä.
Tuottajain Maidon tuotantoneuvoja Kaija Laitinen vinkkaa, että joillain tiloilla ongelmaa on helpotettu asentamalla metalliputken päälle pyörivä muoviputki, joka vähentää hankausta.
Toinen hankaluus on umpilehmien syönnin rajoittaminen.
Kun liikkumatilaa on enemmän, myös naapurin rehuannos on lähempänä. Tämän vuoksi umpilehmät on sijoitettu peräkkäin rivin päätyyn.
Lötjöset käyttivät navetan laajennuksessa hyödyksi vanhaa navettaa. Sen ympärille rakennettiin lisää moneen suuntaan.
Vanha osa toimii nyt nuorkarjan asumuksena. Entiseen rehusiiloon tehtiin tilat automaattiselle kiskoruokkijalle, joka jakaa lehmille säilö- ja väkirehun.
Pihatto karsiutui laajennussuunnitelmia tehtäessä pois lähinnä kustannussyistä.
”Halusimme hyödyntää olemassa olevaa rakennusta.”
Lehmäpaikkojen määrä kasvoi 24:stä 42:een runsaan 300 000 euron investoinnilla.
Tulevaisuuden suunnitelmat Lötjösillä ovat vielä avoinna. Suuriin laajennuksiin ei ole nyt aikomuksia. ”Tätä voisi ehkä pidentää 50 lehmään asti, mutta kyllä seuraava olisi varmaan sitten jo pihatto.”
Seuraavana mielessä on ikkunoiden muuttaminen avattaviksi kesähelteiden keventämiseksi.
”Myös kennoikkunoiden toimivuus parsinavetoissa kiinnostaa”, isäntä kertoo.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
