Pääjohtaja Olli Rehn: Vientialojen tulee määrittää palkkojen korotukset

Olli Rehn pyöräilee usein työmatkansa Helsingissä kotoaan Viikin kautta Suomen Pankkiin. Tiistaina kotimatkalle sattui kaatosade. "Olot ovat olleet ennenkin vaikeita, Mikkelissä laitettiin jalkapallokenkien nappuloihin autonrenkaiden nastat talveksi", Mikkelin Palloilijoiden kasvatti muistelee. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen talous saatiin pysymään korona-ajan läpi varsin vahvana, mutta se ei auta pitkään. Syksyllä odottaa palkkakierros. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on seurannut huolestuneena tilannetta, jossa metsäteollisuuden yrityskohtaiset sopimukset ovat tulleet uutena tekijänä neuvotteluihin ja eripuraisuutta on nähtävissä.

"Toivon mukaan maltilliset ja vientivetoiset sopimukset saadaan aikaan. Vientivetoista Suomen palkkamallia tarvitaan välttämättä, jos Suomen talous halutaan pitää nousussa."

Palkkoja ei voi nostaa enempää kuin mitä tuottavuuden kasvu mahdollistaa. Myös kovimpien vientikilpailijamaiden palkat määrittävät Suomen mahdollisuuksia palkkojen korotuksiin.

"Täytyy muistaa, että Suomessa tehtiin kolmen prosentin korotukset kahdeksi vuodeksi juuri ennen korona-aikaa, mutta esimerkiksi Saksassa mentiin kriisin akuutissa vaiheessa eteenpäin liki nollalinjalla. Siten Keski-Euroopan kilpailukyky voi kohentua suhteessa Suomeen, kun kriisin väistyessä tuottavuus kasvaa sielläkin."

Paikallista sopimista pitäisi Rehnin mielestä lisätä. "Se olisi järkevää. Siinä voisi katsoa Ruotsiin, jossa henkilöstön edustusta ja vaikutusvaltaa yritysten hallinnossa on samalla kasvatettu."

Työperäistä maahanmuuttoa ei Suomessa ole saatu lisättyä. Syntyvyys on täällä edelleen erittäin matalalla, vaikka onkin nyt hieman noussut.

"Suomessa keskeistä on ollut osaaminen ja vahva inhimillinen pääoma, mutta nyt se uhkaa vähentyä."

"Ruotsissa ja Tanskassa on saatu työvoimaa ulkomailta, ja se tuo yritystoimintaan dynamiikkaa. Talouskasvu syntyy tuottavuuden paranemisesta ja työllisten määrän lisääntymisestä."

Euroopan keskuspankin (EKP) uuden strategian mukainen inflaatiotavoite on kaksi prosenttia keskipitkällä, noin kahden vuoden aikavälillä. "Sen alitus tai ylitys ovat molemmat yhtä kielteisiä asioita",

Strategiaa muutettiin kesällä. Edellisessä tavoitteessa haluttiin inflaation pysyvän lähellä kahta prosenttia mutta sen alapuolella.

"Se tulkittiin usein ylärajaksi, mikä vaikeutti riittävää talouden elvytystä ja työllisyyden nostoa, kun korot ovat nollan tuntumassa."

Yhdysvaltojen viiden prosentin ja Britannian neljän prosentin inflaatiovauhtiin ei euroalueella olla nousemassa.

"Seuraamme inflaation taustatekijöitä, esimerkiksi palkkoja, tarkasti. Euroalueen pohjainflaatio, jossa ei ole öljyä ja ruokaa mukana, oli heinäkuussa kuitenkin vain 0,7 prosenttia", Rehn toteaa.

Euroalueella ja Suomessa odotetaan syksyn aikana kuitenkin reilun kahden prosentin inflaatiota. Sitä nostaa vertailukohtana oleva vuoden takainen inflaatio, joka painui negatiiviseksi.

Ensi vuonna ja parin vuoden tähtäimellä inflaatiovauhti näyttää jäävän Rehnin mukaan liian hitaaksi. Palkat eivät todennäköisesti nouse nopeasti, sillä euroalueella on paljon vapaata työvoimaa ja talouden kapasiteettia. Investointeja tehdään vähän ja talouskasvu jää vaisuksi.

"Vahva elvytys on edelleen tarpeen. EKP jatkaa arvopaperiostoja ja rahoitusoperaatioita."

Korkojen nousua ei Rehnin mukaan ole näköpiirissä eikä edes horisontissa siintämässä.

"Silti se tulee eteen jossain vaiheessa, eli siihen on hyvä niin kotitalouksien kuin valtioidenkin varautua", hän toteaa.

Matalat korot ovat antaneet tilaa julkisten menojen kasvattamiselle velanoton avulla. Velkaa ei voi kuitenkaan ottaa rajattomasti, koska korkojen noustessa velanhoitomenot kasvavat rajusti.

Taloudenhoidossa Suomi ei ole onnistunut kovin hyvin. "Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista. Tilanne jatkuu yhtä huonona edelleen, jos Suomessa ei saada poliittisesti aikaan tarvittavia päätöksiä. Työllisyys sekä tuottavuus täytyy molemmat saada kasvuun", Rehn toteaa.

Tuottavuuden kasvua varten tarvitaan päätöksiä ulkomaisesta työvoimasta sekä panostuksista innovaatioihin ja tuotekehitykseen.

Kanadassa ja Sveitsissä on Rehnin mukaan saatu ulkomaisten maahanmuutto-ohjelmalla hyviä tuloksia aikaan.

"Innovaatioiden lisäämiseksi tulisi päättää laajoista verohelpotuksista tuotekehitykseen ja tutkimukseen tehtävistä investoinneista."

Rehn esittää kahden kärjen politiikkaa, jossa yhdessä tuottavuuden kanssa nostetaan työllisyyttä. "Se vaatii hallitukselta rakenteellisia toimia."

Ongelmaksi nousee, ettei voimakas velanotto voi enää jatkua.

"Talouspolitiikkaa täytyy siirtää kestävämpään suuntaan. Julkisen talouden alijäämää pitää nyt pienentää, kun talous kasvaa nopeasti."

"Suomi ikääntyy ja ottaa paljon velkaa. Entiset ongelmat odottavat korona-ajan jälkeen entistä vaikeampina", Rehn muistuttaa.

Työllisyystoimista eläkeputken katkaisu oli Rehnin mukaan oikea toimenpide. Samoin vuoden 2016 jälkeen toteutettu kilpailukykysopimus sekä talouden nousukausi tuottivat 160 000 uutta työpaikkaa.

"Työntekoon kannustavia toimia tarvitaan", Rehn sanoo. Hän nostaa esille Markus Jäntin työryhmän ehdotuksen työttömyysturvan porrastamisesta suhdanteen mukaan. "Työ on edelleen parasta sosiaaliturvaa."