Voiko kettu hyvin vai huonosti?
”Turkiseläimet kärsivät liikunnan ja virikkeiden puutteesta, turhautuvat ja voivat huonosti”, sanovat tarhausta vastustavat. Kannattaja ovat päinvastaista mieltä. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkisto”Minun kylässäni ei ole kuin kiviä ja turkistarhausta. Jos tarhaus lopetetaan, mitä sinne jää? Kivet.”
Näin sanoi Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton puheenjohtaja, Uudenkaarlepyyn Vexalassa turkistarhaa hoitava Kenneth Ingman torstaina eduskunnassa.
Maa- ja metsätalousvaliokunta kuuli julkisesti eri osapuolia kansalaisaloitteesta, jolla vaaditaan tarhauksen lopettamista Suomessa. Valiokunta laatii aloitteesta mietinnön, jota varten se pyytää myös perustuslakivaliokunnan lausunnon yrittämisen vapauden näkökulmasta.
Eduskunta päättää aloitteesta vielä kesäkuussa.
Torstain keskustelu oli varsin laimeaa ja puheenvuoroja leimasi tarkoitushakuisuus.
”Vain vajaa neljännes suomalaista hyväksyy turkistarhauksen jatkumisen nykyisellään”, oli tarhausta vastustavien Animalian, Luonto-Liiton ja Oikeutta eläimille -järjestöjen keskeinen perustelu.
Luku oli poimittu Maaseudun Tulevaisuuden viime marraskuisesta kyselystä. Se jätettiin kuitenkin kertomatta, että kaikkiaan 68 prosenttia sallisi periaatteessa tuotannon jatkumisen ja vain 18 prosenttia lopettaisi sen.
Monessa muussakin kohdassa oli sana sanaa vastaan. Ilmassa oli täysin vastakkaisia näkemyksiä etenkin eläinten terveydestä. Tarhauksen vastustajat esittelivät tarhoilta otettuja kuvia, joita Ingman kutsui ”hirvittäviksi”.
”Olen syntynyt alalle, enkä ole koskaan nähnyt tuollaista.”
”Lehmä saa käyttää aikaansa lajityypilliseen märehtimiseen ja maitoa tuotetaan Suomen elintarvikeomavaraisuuden vuoksi. Mutta turkistarhauksella ei ole muuta yhteiskunnallista arvoa kuin raha. Turkiksia tuotetaan muodin vuoksi”, kansalaisaloitetta ajanut eläinlääkäri Kati Pulli vertasi.
Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara paheksui sitä, että suomalaiset ovat ponnistelleet lisätäkseen turkisten kysyntää kiinalaisessa muotimaailmassa.
”Jos tuotanto näyttäytyy epäeettisenä täällä, sen suosio laskee myös Kiinassa.”
”On aika hassua uskoa, että Kiina lopettaisi yhden toimialan vain siksi, että Suomi lopettaa”, vastasi turkiskauppias Saga Fursin toimitusjohtaja Pertti Fallenius.
”Viemme huippuosaamista kasvaville markkinoille. Kiva esimerkki on Lontoo, jossa turkisten kysyntä kasvaa, vaikka turkistarhaus on maassa kielletty.”
Pitäisikö myös lintujen ja -kanien häkkikasvatus kieltää, kysyi kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.).
”Jättäisin laajemmat eettiset keskustelut toisen kertaan”, Oikeutta eläimille -yhdistyksen Kristo Muurimaa vastasi.
Faktatietoa löytyi tutkijoilta. Turkiseläimillä on muiden kotieläinten tapaan hyvinvointiongelmia. Lainsäädäntöä tulee kehittää, mutta tarhauskiellolle ei ole eläinten hyvinvointiin liittyviä perusteluja, sanoivat Itä-Suomen yliopiston professori Jaakko Mononen ja yliopistotutkija Leena Ahola lausunnossaan.
Heidän mukaansa turkiseläimet ovat sopeutuneet lisääntymään ihmisen tarjoamissa oloissa ja eläinsuojelijoiden vaatima minkkien uimavesi ja kettujen kaivaminen voidaan toteuttaa muillakin virikkeillä.
”Yhteen EU-tutkimukseen aina viitataan, mutta kymmenissä on sen jälkeen saatu lupaavia tuloksia vaihtoehtoisista virikkeistä”, Mononen sanoi.
MMM:n eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb huomautti, että säädöksiä ollaan muuttamassa ensi vuonna.
Tarhauksen vastustajat esittävät alalle 10 vuoden siirtymäaikaa ja muun toimeentulon etsimistä sen jälkeen. Heidän mukaansa kysymyksessä on yleensä sivuelinkeino. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastajan Markku Himasen mukaan alalla ollaan päätoimisesti.
”Vientitulot ovat 643 miljoonaa euroa, mikä on merkittävää maaseudun elinkeinoille ja koko maalle, kun viennin arvo on alentunut”, hän sanoi.
Luonto-Liiton Leo Straniuksen mielestä tarhaajat voivat siirtyä maanviljelyn, bioenergian tai matkailun pariin.
”MTK pystyy kyllä lobbaamaan maaseudun elinkeinojen puolesta, jos vain poliittista tahoa on”, Kati Pulli kuittasi.
”Maidontuotannon arvo on Pohjanmaalla vain 75 prosenttia ja viljakasvien 40 prosenttia turkistuotannon arvosta”, Pohjanmaan maakuntajohtaja Olav Jern sanoi.
Ympäristövaikutuksistakin kiisteltiin. Ingmanin mukaan yhden minkinnahan tuottaminen poistaa 18 ihmisen yhden päivän ravinnepäästöt ja ketunnahka vielä kolmanneksen enemmän.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
