Puutiaisaivokuume yleistyi viime vuonna kotimaan matkailun ja mökkeilyn myötä: "Jatkuvasti löytyy uusia alueita joissa puutiaisaivokuumetta esiintyy"
Puutiaisaivotulehduksia rekisteröitiin 22 tapausta enemmän vuonna 2020 kuin edellisvuonna.
Suomesta löytyy jatkuvasti uusia alueita, joissa puutiaisaivokuumetta levittäviä puutiaisia esiintyy. Tänä vuonna hieman alle puolet tartunnoista todettiin pääkaupunkiseudulla. Eniten tartuntoja oli Ahvenanmaalla.Puutiaisaivokuumetapaukset kasvoivat hieman vuosien 2019 ja 2020 välillä. Puutiaisaivotulehduksia tilastoitiin 22 tapausta enemmän vuonna 2020 verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2019 tartuntailmoituksia tehtiin 69 ja vuonna 2020 niitä ilmoitettiin 91.
Tartuntoja tilastoitiin 5-88-vuotiailla ja keskiarvoikä oli 51. Asia selviää THL:n valtakunnallisesta tartuntatautirekisteristä.
Koronavuosina lisääntynyt ihmisten kotimaan matkailu ja mökkeily vaikutti Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahden mukaan todennäköisesti jonkin verran puutiaisaivokuumetapausten nousuun viime vuosina.
Sama ilmiö on nähtävissä myös muissa Euroopan maissa.
”Ihmisten käyttäytyminen vaikuttaa ennen kaikkea siihen, miten ihmiset altistuvat virukselle.”
TBE-virusta on Vapalahden mukaan tarjolla rajoitetuilla riskialueilla Suomessa, ja vuosien välillä on normaalistikin vaihtelua. Vuosituhannen vaihteen jälkeen tapausmäärät ovat lisääntyneet muutamista jo lähelle sataa vuosittain ja tartuntoja todetaan yhä enemmän muuallakin kuin Ahvenanmaalla, jossa suurin osa väestöstä on rokotettu.
”Jatkuvasti löytyy uusia alueita joissa puutiaisaivokuumetta esiintyy. Sitä on nykyään lähes kaikilla rannikkoalueilla ja sisämaassakin havaitaan uusia alueita, erityisesti Järvi-Suomessa.”
Eniten puutiaisaivokuumetartuntoja todettiin viime vuonna Ahvenanmaalla (15), Helsingissä (4), Paraisilla (7), Lohjalla (6) ja Kirkkonummella (6). Raaseporissa, Sipoossa ja Espoossa tilastoitiin 4 tartuntaa kullakin paikkakunnalla. Lähes puolet tartunnoista todettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Puutiaisaivotulehdukset Suomessa ovat kasvaneet vuodesta 2011 vuoteen 2020 mennessä noin puolella.
Puutiaisaivokuumeen lisääntymiseen Suomessa vaikuttaa moni tekijä.
”Ilmaston lämpeneminen ja muun muassa runsaat kaurispopulaatiot tarjoavat punkeille mahdollisuuden runsastua.”
”Kevään aikaistuminen ja syksyn pidentyminen mahdollistavat pitkän kauden veriaterian hankkimiseen nisäkkäästä tai linnusta”, lisää yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopistosta.
Klemolan mukaan puutiaisaivokuumetapausten määrässä ei ole viime vuosina tapahtunut kuitenkaan suurta muutosta.
”Rokotuskattavuus on lisääntynyt ja ihmiset ovat paljon hakeneet rokotteita myös omalla kustannuksella.”
Vapalahden mukaan tartuntoja saadaan eniten vapaa-ajan vietossa. Marjastus ja toisaalta myös metsätyö voivat lisätä riskiä puutiaisaivokuumetartuntaan, koska niissä liikutaan paljon luonnossa lumettomana aikana. Tartunnan saamiseen vaikuttaa myös luonnossa vietetyn ajan pituus.
”Siksi niiden, jotka saavat puutiaisen puremia tai jotka asuvat tai oleskelevat varsinaisilla riskialueilla on syytä ottaa TBE-rokotus”, hän kehottaa.
Vapalahden mielestä vielä ei ole kuitenkaan syytä lähteä rokottamaan jokaista kansalaista puutiaisaivokuumetta vastaan vaan seurata alueellisesti tilannetta, niin kuin on tehtykin.
”Tämä on kuitenkin vain yksi tauti muiden joukossa. Borrelioosi on merkittävämpi, koska siihen sairastuu vuosittain enemmän ihmisiä kuin puutiaisaivokuumeeseen.”
Punkeista noin neljäsosa kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria, mutta hyvin paljon pienempi osuus kantaa TBE-virusta.
Tero Klemola muistuttaa punkkisyynin tärkeydestä luonnossa liikkumisen jälkeen.
”Puutiaisaivokuumetta levittää myös nymfivaiheessa oleva puutiainen. 1,5 millimetrin kokoinen nymfi on niin pieni, että sitä on hankalampi löytää ja poistaa iholta”, hän sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
