Äitini ei mene hoivakotiin ilman rokotesuojaa, kun tauti meinasi jo kerran viedä hengen – mutta miksi rokotetta ei lupauksista huolimatta saa?
Petteri Orpon hallitus päätti huhtikuussa, että koronarokotteet annetaan Suomessakin yksityispuolelle, siis apteekkeihin ja lääkärikeskuksiin. Käytäntö on kuitenkin toinen, kirjoittaa Helena Petäistö kolumnissaan.
Käsidesipulloja näkyy edelleen monissa paikoissa, mutta maskien käyttö on vähäistä, vaikka koronavirus leviää ilmassa. Kuva: Jaana Kankaanpää7.9.202407:30
Ystäväpariskunnalla on Berliinin-matka edessä. Molemmat ovat yli 65-vuotiaita, eikä kumpikaan halua koronaa, joka on – anteeksi vain, te ulkomaisia tutkimuksia epäilevät! – kaikkea muuta kuin flunssa. Mutta Helsingissäkään ei heidän ikäkategoriansa saa koronarokotetta ennen lokakuuta. Siis aivan liian myöhään.
Mikä neuvoksi? Ei hätää. Petteri Orpon hallitushan teki jo huhtikuussa tervetulleen päätöksen siitä, että koronarokotteet annetaan viimein Suomessakin yksityispuolelle, siis apteekkeihin ja lääkärikeskuksiin. Siitähän Sanna Marinin hallitus kieltäytyi, ja Helsingissä jonottivat viime syksynä vanhukset rokotusta ulkona kylmässä syyssäässä seisten.
Mutta ei järkevästä päätöksestä mitään iloa ole, kun päätöstä ei panna toimeen, vaikka korona leviää koko ajan. Tiettävästi rokotetta saa apteekeista vasta syyskuun lopussa. Miksi ihmeessä?
Sen sijaan yhteydenotto Tallinnan Mehiläiseen tuotti hyviä tuloksia. Ystävilleni rokotusaika löytyi kuluneen viikon tiistaille. Mutta nähtävästi kyselyjä on tullut ”poroilta” liikaa, sillä nyt on sekin tie kuulemma tukossa.
Hoivakotiin en äitiä päästä ilman rokotesuojaa, sillä hän sai siellä jo toissa syksynä koronatartunnan ja päälle vielä keuhkokuumeen. Ihme, että säilyi hengissä.
Minulle ratkaisua ei löydy. Olen hoitanut äitiäni kesän ajan, mutta nyt olisi pitänyt päästä palaamaan Helsinkiin, jossa syyskuun kalenteri on täysi. Etelä-Suomessa vanhusten koronarokotukset aloitettiin elokuun puolella, mutta ei Pohjolan perukoilla. Menin siis toiveikkaana apteekkiin hakemaan rokotetta, josta ei siellä tiedetty yhtään mitään.
Kalenterini murenee päivä päivältä; keskiviikkona jouduin pitämään ensimmäisen esitelmän etänä. Tänään joudun jäämään pois hautajaisista. Hoivakotiin en äitiä päästä ilman rokotesuojaa, sillä hän sai siellä jo toissa syksynä koronatartunnan ja päälle vielä keuhkokuumeen. Ihme, että säilyi hengissä. Viime syksynä ehdin oman rokotuksen saatuani pelastaa äidin kotiin turvaan viikkoa ennen kuin korona tuli jälleen kerran hoivakotiin.
Vastuu tartuntataudin torjunnasta on jätetty kansalaiselle itselleen jokaisen oman ymmärryksen varaan.
Suomessahan hoitohenkilökunnan ei tarvitse pitää maskia ennen kuin on varmistettu, että virus on päässyt sisälle laitokseen. Ei, vaan meillä taistellaan koronaa vastaan käsidesillä, vaikka virus leviää ilmassa. Vastuu tartuntataudin torjunnasta on jätetty kansalaiselle itselleen jokaisen oman ymmärryksen varaan. Edes viime syksyn Euroopan korkeimmat kuolleisuusluvut eivät säikäyttäneet.
Ennen vastuuta kantoivat terveysviranomaiset, ja selkeät ohjeet annettiin ajoissa. Nykymeno hirvittää! Varsinkin, kun jopa vastuuviranomaiset kyseenalaistavat peräti koronarokotusten hyödyllisyyden. On erittäin outoa, että he silti kehottavat ottamaan joka syksy saman tehotason influenssarokotuksen, vaikka tautina influenssa on paljon vaarattomampi kuin korona, jossa vaarassa ovat solu, keuhkot, sydän, verisuonet ja aivot.
Entä mihin muuten joutuivatkaan ne viime vuonna vanhentuneet kaksi miljoonaa koronarokotetta?
Kolumnin kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
