Tanska rynni eläinsuojelun mallimaaksi
Tanska on nostanut eläinten hyvinvointia pontevasti esiin, mutta esimerkiksi Søndergaardin tilalla sikojen saparot typistetään. EIJA MANSIKKAMÄKI Kuva: Viestilehtien arkistoJos etsii tietoa eläinten hyvinvointia ulkomaankielellä, Tanska ponnahtelee esiin maana, joka kielsi ensimmäisenä maailmassa antibiootit kasvun edistäjinä ja joka pitää hellää huolta possujensa hyvinvoinnista. Kyse on pitkälti siitä, että Tanska on taitava markkinoimaan itseään.
Tehotuotantomaat Tanska, Hollanti ja Saksa kiillottivat imagoaan viimeksi huhtikuussa erityisellä julistuksella, jolla haluttiin kieltää sikojen häntien typistys, porsimishäkkien käyttö ja kirurginen kastraatio. EU-komissio lupasi tutkia ehdotuksia.
Asialla olivat maiden maatalousministerit, erityisesti eläinsuojelusta kiinnostunut Tanskan Dan Jörgensen, joka tosin vaihtui juuri toiseen ministeriin.
Tanska on päässyt näin ottamaan ykköspaikan eläinten hyvinvoinnin mallimaana. Osa sen tekemistä muutoksista onkin tiukempia kuin EU vaatii. Ruotsi hyppäsi hyvinvointijulistukseen mukaan viime metreillä. Myös suomalaisia oli paikalla Kööpenhaminassa, mutta ministeriö ei mennyt julistukseen mukaan.
”Meillä nämä asiat ovat jo pääsääntöisesti kunnossa, lailla tai vapaaehtoisesti”, MTK:n eläinlääkäri, Leena Suojala sanoo.
Suojalan mukaan Tanskakaan ei ottanut tuottajia tai teollisuutta mukaan millään tavalla vaan toimi poliitikkotasolla.
Tiukemmat vaatimukset tietävät yleensä korkeampia kustannuksia. Tanskan sianlihantuottajat muistuttavat, että kauniimpi maailma maksaa ja voi johtaa siihen, että halvempaa lihaa alkaa tulla muualta. Toimitusjohtaja Hans Aarestrup on laskenut, että yhden sikakilon liikuttaminen maailmalla maksaa vaivaiset 10 senttiä.
Niinpä poliitikot päättävät Aarestrupin mukaan nyt, missä tuotanto tapahtuu ja millä ehdoin. Tanskan 30 miljoonasta siasta enää 18 miljoonaa kasvatetaan lihaksi ja teurastetaan Tanskassa. Loput viedään elävinä porsaina kasvamaan Saksaan ja Puolaan sekä Romaniaan, Venäjälle, Baltiaan ja Sloveniaan.
Syynä ovat tiukentuneet ympäristö- ja kasvatusnormit sekä rehun ja pellon hinta, kertoo Tanskan tuottaja- ja neuvontajärjestö Landbrug & Fødevaren talous- ja markkinaosaston pääkonsultti Karsten Flemin.
Ruokittavia suita ja levitettävää lantaa on paljon, sillä Tanska on pinta-alaltaan kahdeksasosa Suomesta, mutta tuottaa 15-kertaisen määrän sikoja. Lähes kaikki menee vientiin. Siksi sikariippuvaisille tanskalaisille on tärkeää olla hyvässä eläinmaineessa maailmalla.
Totuus Tanskan eläinsuojelusta on muutenkin hiukan toisenlainen: maa kielsi antibioottien vapaaehtoisen käytön kasvun edistäjinä 1998, mutta Ruotsi jo 1986. Tanskassakin täyskielto astui voimaan vasta 2000.
Lääkkeiden käyttö ei ole kuitenkaan täysin loppunut vaan siirtynyt kasvukäytöstä lääkekäyttöön. Tanskalaiset vertaavat käyttömääriään usein muihin tehotuotantomaihin, eivät Suomeen ja Ruotsiin.
Tanska kielsi tänä vuonna emakoiden pitämisen tiineytyshäkissä, mutta siirtymäaika on peräti 20 vuotta. Ryhmäkarsinassa pitää olla tilaa 2,8 neliötä emakkoa kohti. Myös häntien typistys sallitaan jatkossakin, jos puremiseen ei muu tepsi. Suomessa se on kielletty. Tanska on kuitenkin tehnyt paljon työtä tautien ja lääkkeiden vähentämiseksi.
”Aloitimme määrätietoisen työn 1980-luvulla, mutta Ruotsi ja Suomi aloittivat vielä aikaisemmin. Aina pitää olla askeleen edellä muita, että pärjää markkinoilla”, Flemin kertoo.
Tanskan vakavimpia pulmia ovat taudit: sikojen lisääntymis- ja hengitystieoireyhtymä PRRS on vaikea saada hallintaan ja 2013–2014 ryöpsähtänyt sairaalabakteeri MRSA löytyy valtaosasta teurastamoista ja maatiloista.
Ihminen ja sika toimivat bakteerin varastoina, ja vaikka MRSA ei tiettävästi tartu lihasta ihmiseen, se on vaikeuttanut vientiä Ruotsiin ja pilaa ikävästi imagokampanjaa.
Suomessa ei ole PRRS:ää, porsasyskää eikä kapia, ja moni muu tauti on lähes kitketty. Miksi emme huutele puhtauttamme niin kuin Tanska?
”Ensinnäkään Tanska ei kilpaile näillä argumenteilla Suomen kanssa. Toiseksi meillä tiukemmat säädökset tulevat laista, joten esimerkiksi salmonellattomuutta ei voi käyttää mainosargumenttina. Tautipuhtautta voi kyllä käyttää ja käytetään laatuvastuu-sertifikaatissa”, MTK:n Suojala sanoo.
”Tanskassa voidaan vain unelmoida tällaisesta tautitilanteesta kuin Suomessa.”
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
