Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kolme kaveria pysyy kaukana esanssikilpailusta

    ”Vähän vähemmän voisit laittaa väriainetta”, huomauttaa mies ruokakaupassa. Kommentin kirvoittaa jäätelö, jota mies maistaa.

    ”En ole laittanut yhtään”, jäätelötehtailija Heikki Huotari toteaa.

    Huotari on yksi Kolmen kaverin jäätelötehtaan perustajista. Pieni helsinkiläinen yritys on löytänyt menestysreseptin.

    Perustana ovat kotimainen maito, kerma, kananmunat ja marjat. Väri ja maku tulevat marjoista.

    3 kaverin jäätelö tuli myyntiin maaliskuussa. Ensin sitä myi kourallinen tuttuja kauppiaita. Nyt kerrostalojen välissä Helsingissä Kontulassa toimiva tehdas toimittaa jäätelöitään yli 50 kauppaan pääkaupunkiseudulla.

    Primulan entisen leipätehtaan 400 neliömetrin tilat ovat käymässä pieniksi. Tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan kysyntään, ei lähellekään.

    Uusia työntekijöitä on aloittanut seitsemän ja loppuvuonna aloittaa vielä kolme. Lisää tarvitaan jatkossa.

    Tuotannosta vastaava Huotari, myyntiä tekevä Sauli Saarnisto sekä strategiaa ja rahoitusta hoitava Ilkka Wikholm siirtyvät pikkuhiljaa johtotehtäviin.

    Miehillä on pitkä tausta elintarvikealalta. Jäätelöstä ei kuitenkaan ollut omakohtaista kokemusta ennen viime vuotta.

    Miehet ostivat internetistä jäätelökoneet 360 eurolla. Niillä Saarnisto ja Huotari väänsivät kotona jäätelöä. Oppia haettiin myös Italian Bolognasta jäätelöyliopistosta.

    ”Se ei ollut meidän juttu, he käyttivät paljon aromiaineita ja valmiita tiivisteitä”, Saarnisto kertoo.

    Puolen vuoden kotikokeilujen jälkeen oikea rakenne löytyi. Nyt makuja on myynnissä kolme.

    3 kaverin jäätelön luomumansikat tulevat Kärkäisen tilalta Jokioisilta.

    Käynnissä on siirtyminen luomumuniin. Ne ostetaan Kuorttisen tilalta Lappeenrannasta. ”Samalla saadaan gmo-vapaus, joka on ollut asiakkaiden toive”, Saarnisto kertoo.

    Miehet haluavat tehdä vielä enemmän yhteistyötä maatilojen kanssa. He toivovat lisää marjantoimittajia, joilta ostaa mustikoita, vadelmia, mansikkoita, musta- ja punaherukoita. ”Valkoherukkaakin voi kokeilla”, Saarnisto sanoo.

    Määrän tulee olla riittävä: esimerkiksi mansikoita on ostettu tänä kesänä 10 000 kiloa.

    Saarnisto, Huotari ja Wikholm käyvät itse kaikilla marjatiloilla, jotka toimittavat tuotteita jäätelöön.

    Kolme kaveria haluaa myös kertoa kuluttajille marjojen alkuperän. Syksyn aikana pakkausten pohjaan ilmestyy merkintä, mistä tilalta marjat tulevat.

    Wikholm hehkuttaa estotta suomalaisten marjojen makua. ”Hieno juttu, että pystymme jatkojalostamaan suomalaista maitoa.”

    Huotarin mukaan kotimaisten marjojen ostaminen on arvovalinta.

    ”Huomasimme, että niitä käytetään jäätelössä älyttömän vähän”, Saarnisto täydentää.

    Kolme kaveria ei ole havainnut juurikaan kilpailua aidoista marjoista tehdyissä jäätelöissä. Lisäaineet ovat yleisesti käytössä.

    Myös luomujäätelön valmistusta on mietitty. Yksi mutka matkassa on Valion luomukerman pieni pakkauskoko. Valio toimittaa tehtaalle maidot ja kermat.

    Kategoriapäällikkö Leena Metsäniitty Valiolta kertoo, että luomukermaa myydään vain kahden desilitran pakkauksissa, sillä isommille pakkauksille ei ole ollut riittävästi kysyntää.

    ”Teollisuudessa ei ole kovin paljon ollut kiinnostusta luomukermaan. Yksittäisiä kyselyitä on tullut.”

    Pieni jäätelövalmistaja tekee paljon itse. Lisäaineetonta kinuskia ei löytynyt, joten se tehdään itse. Valkosuklaa tulee Belgiasta, sillä Suomesta ei löytynyt vaniljasta tehtyä valkosuklaata – vain vanilliinista.

    Raaka-aineiden kotimaisuuden lisäksi tuotelupaukseen kuuluu, että tehdas ei käytä keinotekoisia lisäaineita.

    Jäätelössä on kuitenkin johanneksenleipäpuuta. Se on rakenteeseen vaikuttava lisäaine – mutta ei keinotekoinen aine, vaan oikea puu.

    Miehet näkevät, että pitkän päälle suomalaisella maidolla ja marjalla on mahdollisuuksia menestyä myös ulkomailla. Nyt jäätelöä ei pystytä toimittamaan muualle kuin Uudellemaalle.

    Tehdas aikoo kasvattaa tuotantoa talvea kohti. Kun kesä on irtojäätelöiden, tikkujen sekä tuuttien aikaan, syksyllä käperrytään sohvalle isomman pakkauksen kanssa.

    92 eurolla on päästy pitkälle. Sen verran yritys on käyttänyt markkinointiin: 80 euroa nuorten jalkapalloseuran tukemiseen ja 12 euroa Facebookissa mainostamiseen.

    Sanaa ovat levittäneet ruokabloggarit, jotka ovat innostuneet jäätelön kotimaisuudesta ja aidoista mauista.

    Kolme kaveria tuo vielä loppuvuonna markkinoilla 1–3 uutta makua: musta- ja punaherukan, ehkä vaniljan. Sadan ihmisen testiryhmä testaa jäätelöitä niin kauan, että maun tunnistaa silmät kiinni.

    ”Alle 10 makua riittää tehtaallemme mainiosti”, Saarnisto sanoo.

    ”Kysyntää on, mutta tämä ei ole pikajuoksu vaan maraton.”

    PAULA LIESMÄKI

    Teollisuudessa ei ole kovin

    paljon

    ollut

    kiinnostusta

    luomukermaan. Yksittäisiä kyselyitä on tullut.

    Avaa artikkelin PDF