Jätetekstiilien virrat kulkevat nyt Paimioon, tavoitteena laajentaa keräys koko maahan – likainen ja märkä eivät kelpaa kierrätykseen

Tällä hetkellä kotitalouksien tekstiileistä päätyy kiertoon vain noin puoli kiloa, mutta Jukka Heikkilä toivoo osuuden kasvavan viidessä vuodessa noin 2–3 kiloon. Kuva: Pasi Leino

Jätetekstiilien käsittelylinjasto on tilattu Ranskasta. Linjastolle voi syöttää vaatteita nappeineen ja vetoketjuineen, sillä ne karsiutuvat prosessissa pois. Auki revityt kuidut kulkevat vielä loppupäässä metallinpaljastimen läpi. Kuva: Pasi Leino

Henna Knuutila ja Noora Salonoja esittelevät työvaatteita jotka kierrätetään uudeksi kuitumateriaaliksi. Kuva: Pasi Leino

Punakeltaisen essun lieve ja sinisen kauluspaidan hiha rönsyävät valkoisen teollisuussäkin sisältä. Kuluttajien rievut ovat päätyneet Paimioon, jossa tuliterät Ranskasta saapuneet koneet jauhavat ne kappaleiksi.

Suomi on ottanut harppauksen kotitalouksien tekstiilijätteen kierrätyksessä Pohjoismaista ensimmäisenä ja laajuudessaan koko Pohjoisen Euroopan edelläkävijänä.

Samassa hallissa louskuttaa kaksi linjastoa, joista toinen keskittyy kotitalouksien tekstiileihin ja toinen julkisen puolen sekä yritysten tekstiileihin.

Kotitalouspuolesta vastaavan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) toimitusjohtaja Jukka Heikkilä on silminnähden helpottunut. Vihdoin useita vuosia valmisteltu ja noin 2,2 miljoonaa euroa maksanut linjasto on käynnissä.

Koneet pystyvät käsittelemään noin kymmenesosan tekstiilijätteestä, jota syntyy vuosittain noin 10–15 kiloa asukasta kohden.

Tällä hetkellä kotitalouksien tekstiileistä päätyy kiertoon vain noin puoli kiloa, mutta Heikkilä toivoo osuuden kasvavan viidessä vuodessa noin 2–3 kiloon.

Silloin käynnissä pitäisi olla myös LSJH:n Turun seudulle kaavaileman, moninkertaisesti suuremman käsittelylaitoksen, joka pystyisi vastaanottamaan tekstiilijätettä 15 miljoonaa kiloa vuodessa. Sen rahoittamiseen on haettu kiertotaloushankkeille suunnattua investointitukea.

Kierrätyksen kannalta parhaimpia tekstiililaatuja ovat esimerkiksi puhdas puuvilla ja polyesteri. Vaikeampia kierrätettäviä ovat muun muassa elastaania sisältävät joustotekstiilit, joita hylätyissä vaatteissa on paljon.

Resterin linjastolle otetaan vain yritysten ja julkisen puolen tekstiilejä, kuten työvaatteita, pyyhkeitä ja sairaalatekstiilejä, joista tiedetään tarkalleen, mitä erät sisältävät.

Resterin asiakkuus- ja kehitysvastaava Henna Knuutila kertoo, että kierrätyskuidun kysyntä kasvaa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kierrätyskuiduista valmistetaan esimerkiksi lankaa, kuitukankaita, eristeitä, akustiikkalevyjä, suodatinkankaita ja komposiitteja. Jopa sivutuotteina syntyvät lyhyet kuidut ja pöly voitaneen jatkossa hyödyntää.

Koska kuidut käyvät niin moneen, Paimion laitoksella tulee olemaan asiakkaita kymmeniä, ellei lopulta satoja.

Knuutilan mukaan tarkoitus on myös viestiä vaatevalmistajille, millaiset tekstiilit on helpointa kierrättää. Kenties se kannustaisi pidättäytymään vaikeasti kierrätettävien tuotteiden valmistuksesta. Mahdollisuus on myös testata yritysten tekstiilituotteiden kierrätettävyyttä.

Tekstiilien kierrätys asettaa kuluttajillekin vaatimuksia. Kierrätyspisteisiin ei sovi tuoda likaisia ja kosteita tekstiilejä, koska ne pilaavat helposti koko erän. Jukka Heikkilän mukaan kierrätyspönttöjä ei voida laittaa taloyhtiöiden roskakatoksiin, koska niihin päätyy kelvotonta materiaalia. Toistaiseksi tekstiilijätettä kerätään joidenkin kauppojen, kirpputorien ja lajittelupisteiden yhteydessä eteläisen Suomen alueella. Tarkoitus on laajentaa keräys lähivuosina koko maahan.

Kotitalouksien tekstiilijäte lajitellaan toistaiseksi käsin. Heikkilän mukaan Suomeen tarvitaan jokunen lajittelukeskus lisää ja osittaista koneellistamista tutkitaan. Hän näkee, että pienessä maassa jätelaitosten on tehtävä yhteistyötä keskenään.

Toiveena on, että mahdollisimman iso osa kierrätyskuidusta jää jalostettavaksi Suomeen. Lähivuosina voisi syntyä jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Tiistaina Paimion laitoksen avajaisissa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) mainitsi, että Suomessa tekstiilijätteestä yhä noin 60 prosenttia päätyy polttolaitoksille. Lisäksi tekstiilejä valmistetaan yhä liikaa fossiilisista raaka-aineista. Kulutustapojen pitäisi muuttua, jotta ostettaisiin vähemmän, mutta kestävämpää.

Tekstiilien kierrätyksessä Suomi etenee etujoukoissa, sillä EU:n tekstiilidirektiivi edellyttää tekstiilijätteen erilliskeräystä vasta vuodesta 2025 eteenpäin. Silloin Turun seudulla louskuttaa jo uusi, nykyistä huomattavasti suurempi tekstiilinkierrätyslaitos.