900 miljoonaa ateriaa syödään kotien ulkopuolella

Hanna Kaihoniemi (vas.) ja Maiju Hukka saapuivat Kiteeltä MTK-Pohjois-Karjalan syyskokoukseen maanantaina. Kuva: Liisa Yli-Ketola

Suomalaisina me voisimme olla itsekkäämpiä ruokamme suhteen, sanoi MTK-Pohjois-Karjalan puheenjohtaja Jouni Mäkisalo avatessaan syyskokousta maanantaina Joensuussa.

Koko salillinen maanviljelijöitä nyökytteli. Tyytyväisiä ollaan kutakuinkin jo siihen, miten kaupoissa kuluttaja voi halutessaan valita kotimaista salmonella- ja antibioottivapaata ruokaa.

Mutta se, mikä jää usein piiloon on ravintola- ja laitosruuan alkuperä.

"Suomessa syödään 900 miljoonaan ateriaa kodin ulkopuolella vuosittain", Mäkisalo muistutti ja jatkoi, että varsinkin verovaroin hankittavassa ruuassa pitäisi valvoa, että se on tuotettu samoilla periaatteilla kuin, mitä Suomessa tehdään.

"Olen kuullut, että Thaimaassa broilerit kasvatetaan ritiläalustoilla, joista uloste päätyy suoraan mereen. Toivottavasti kyse olisi pelkästä huhusta. Vastuullisuus on maailmalla kuitenkin hyvin toisenlaista kuin meillä Suomessa", Mäkisalo alusti.

Myös Joensuussa vieraillut MTK:n maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila muistutti, että Suomen vaihtotasetta saataisiin korjattua kätevästi, jos julkisissa hankinnoissa painotetaan kotimaisuutta.

"Thai-broilerit ovat kuohuttaneet mediassa. Kaikkea julkisuutta pitäisi osata hyödyntää, mutta tarvitaan kuitenkin muutakin kuin skandaalijulkisuutta. Kuluttajatyö on äärimmäisen tärkeätä siinä, että suomalaisen ruuan imago tavoittaa ostajat", Kaila pohdiskeli.

Tohmajärveläinen maanviljelijä Outi Sirola kyseli, miten lihantuotantoa kyseenalaistavaan julkisuuteen pitäisi vastata.

"Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun tulee ruokasuosituksia punaisen lihan terveysvaikutuksista ja ilmastopolitiikkaan vedoten naudanlihan tuotannosta tehdään pahinta, mitä voi tehdä", Sirola sanoi.

Hän toivoi keskusliitolta napakkaa otetta ja kunnon argumentteja myös kentällä käytävään lihakeskusteluun.

Kailan kuvapakissa oli esimerkiksi vertailu eläintuotannon antibioottikäytöstä, jossa Ranskassa määrä oli nelinkertainen Suomeen verrattuna, Saksassa liki kahdeksankertainen ja Italiassa yli 12-kertainen määrä.