Turkishuutokaupan siirto oli ikävä uutinen suomalaisille tarhayrittäjille – "Turkisala on viime viikkoina ajautunut kuilun partaalle"

Kennet Myllykoski on tarhayrittäjä ja Lakeuden Tarhaajat ry:n puheenjohtaja. Kuva: Johannes Tervo

"Suomen turkisala on viime viikkoina ajautunut ennalta arvaamattomasti ja nopeasti kuilun partaalle", turkistarhayrittäjä Kennet Myllykoski sanoo.

Hän on osakas AKK Turkis Oy:ssä, joka tarhaa sinikettuja Alahärmässä Kauhavalla.

Valmiina huutokauppaan. Kuva: Johannes Tervo

Kennet Myllykoski arvioi turkiksia ammattilaisen silmin. Pöydällä on sini-, hopea- ja shadowketun nahkoja. Kuva: Johannes Tervo

Kettutarhoilla neljä viime vuotta ovat olleet huonoja. Nahoista maksetut hinnat ovat olleet alle tuotantokustannusten.

Minkkitarhoilla heikkoja vuosia on takanaan viisi.

"Monen tarhan taloustilanne oli tukala jo tämän vuoden alussa. Sitten tulivat uutiset koronaviruksesta, joka aiheutti kevään turkishuutokaupan siirron."

Vaikeudet Kiinassa heiluttavat turkiselinkeinoa kaikkialla. Esimerkiksi raakanahkojen muokkaus on voimakkaasti keskittynyt Kiinaan.

AKK Turkis Oy:n tarhalla Kauhavalla kasvatetaan sinikettuja, joista Kennet Myllykoski esittelee yhtä. Kuva: Johannes Tervo

Sinikettuemo. Kuva: Johannes Tervo

Turkisten huutokauppayhtiö Saga Furs päätti viime perjantaina, että Vantaalla pidettävä kevään huutokauppa siirtyy neljä viikkoa eteenpäin.

"On täysin ymmärrettävää, että suunnitellun kokoista huutokauppaa ei voitu maaliskuussa järjestää", Myllykoski sanoo.

Hänen mielestään pienempi myyntitilaisuus olisi ollut tarpeen. "Tarhaajat olisivat saaneet markkinoilta viestiä turkisten hintatasosta."

Laadun arviointia. Tämä ketunnahka käyttäytyy kauniisti. Kuva: Johannes Tervo

Tietolappu kertoo eläimen koko taipaleen. Kuva: Johannes Tervo

Sinikettu on suomalaistarhojen yleisin turkiseläin. Kettujen paritusaika alkaa maaliskuussa. Kevättalvella tarhoilla päätetään tulevasta kaudesta: Mikä on eläinten määrä? Mikä on tuotannon laajuus?

Ilman markkinatietoa tarhaajat suunnistavat sumussa. Epävarmuuden vuoksi turkistuotanto vähenee Suomessa, Myllykoski arvioi.

"Kovin paljon tuotanto ei saisi laskea. Muuten turkisklusterimme toiminta alkaa vaarantua”, hän sanoo.

Näihin rumpuihin nahat nostetaan nylkemisen ja rasvan poistamisen jälkeen. Rumpuihin pannaan myös nahkontapurua. Jokainen nahka rummutetaan kahteen kertaan, jotta sahajauho puhdistaa sekä turkis- että nahkapuolen. Kuva: Johannes Tervo

Turkiksia ja taanalautoja. Kuva: Johannes Tervo

"Koronavirusta ei olisi tähän tilanteeseen enää tarvittu", Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry:n toiminnanjohtaja Hannu Kärjä sanoo.

Hän kuvaa turkiselinkeinon tilannetta haasteelliseksi.

”Onneksi päättäjillä on tieto tilanteesta. Viestiä on viety esimerkiksi maa- ja metsätalousministerille."

Kasvatuskaudella AKK Turkiksen varjotaloissa on noin 10 000 kettua. Tällä hetkellä häkeissä on vain siitoseläimiä. Kuva: Johannes Tervo

Valkoinen on shadowkettu, vasemmalla olevassa häkissä näkyy sinikettu. Kuva: Johannes Tervo

"Tarhaajien pääomat on nyt sidottu nahkoihin. Niiden arvoa ei ole tälle kaudelle mitattu", tiivistää tilanteen Kaustisen Seudun Turkistarhaajat ry:n puheenjohtaja Marko Rahkonen.

Suhdannevaihtelut eivät ole tarhaajille uutta. Aiemminkin on ollut jaksoja, että pääomat ovat olleet kiinni turkiksissa.

”Jos ostajien tarjoukset huutokaupoissa eivät ole tyydyttäneet, tarhaajat ovat jättäneet nahkoja myymättä. Sillä tavoin on puolustettu turkisten hintaa, kauppoihin ei ole ryhdytty millä hinnalla tahansa.”

Nyt tilanne on poikkeuksellinen koronaviruksen vuoksi.

”Viruksen vaikutuksia arvailee koko elinkeinoelämä ja yhteiskunnat laajemminkin. Kerrannaisvaikutukset voivat olla todella isot", Rahkonen sanoo.

"Tarhaajien on vaikea tehdä päätöksiä tulevan kauden tuotantomääristä, kun tietoa turkisten hintatasosta ei ole", Kennet Myllykoski sanoo. Kuva: Johannes Tervo

Rahapussi sanelee tuottajan mahdollisuudet.

"Jokainen päättää itse, missä laajuudessa uskaltaa turkistuotantoa jatkaa", Marko Rahkonen toteaa.

Turkishuutokaupan siirto huhtikuun alkuun osuu kettujen parituskauteen.

”Siinä mielessä siirtopäätös tuli mahdollisimman hankalaan ajankohtaan. Huhtikuun alkuun mennessä moni tarhaaja on jo joutunut tekemään päätökset tuotannon laajuudesta."

AKK Turkiksen varjotalot ovat 150 metriä pitkiä. Kuva: Johannes Tervo

Kiinalaiset ovat suurin ostajaryhmä Saga Fursin turkishuutokaupoissa. Koronaviruksen aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi heillä ei olisi ollut mahdollista saapua maaliskuun huutokauppaan.

”Kuuntelimme asiakkaitamme, kun päätimme siirtää huutokaupan huhtikuulle. Halusimme varmistaa, että kiinalaiset ostajat pääsevät mukaan”, kertoo Saga Fursin hallituksen puheenjohtaja Jari Isosaari.

Huutokaupan siirto ei ollut vain kiinalaisten toive.

”Sama viesti tuli Euroopasta, Venäjältä, Turkista ja Pohjois-Amerikasta.”

Vasemmalla on ensiluokkainen ketunnahka, keskellä keskiverto ja oikealla vähemmän hyvä. Kuva: Johannes Tervo

Miksi huutokauppaa ei järjestetä verkossa?

”Se olisi periaatteessa mahdollista. Ongelmatonta se ei olisi”, Isosaari sanoo.

Jos turkiskauppa viedään verkkoon, Isosaaren mukaan ratkaistavana on esimerkiksi tietoturvakysymyksiä.

”Lisäksi käyttöönotto on hoidettava harkitusti ja asiakkaita herkällä korvalla kuunnellen."

Lue lisää:

Saga Furs siirtää turkishuutokauppaa koronavirusepidemian vuoksi