Ilmasto-oikeudenkäynnit lisääntyneet maailmalla valtavasti – Suomikin voi joutua korvausvelvolliseksi
Kymmenessä vuodessa ilmastosääntely on lisääntynyt maailmassa valtavasti. Pariisin sopimus velvoittaa maita nykyistä tiukempiin päästötoimiin.
Fossiilisista polttoaineista luopumista pitäisi kirittää maailmanlaajuisesti. Kuva: Jaana KankaanpääIlmastopolitiikan painopiste on siirtynyt sopimusten rustaamisesta käytännön toteutukseen. Sotaisa geopoliittinen kausi ja Yhdysvaltojen vetäytyminen kymmenen vuotta sitten solmitusta Pariisin sopimuksesta ei asiantuntijoiden mukaan romuta ilmastotavoitteita täysin.
Maailman maiden sopima tavoite pitää ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteessa on lipumassa yhä kauemmas, joten valtioilta tarvitaan kiireellisesti kunnianhimoisia toimia.
Kymmenessä vuodessa ilmastosääntelyyn on syntynyt lähemmäs 6 000 uutta instrumenttia, joita toteutetaan lakien ja politiikan kautta.
Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteuttaminen ei roiku pelkän vapaaehtoisuuden varassa. Sopimus muun muassa velvoittaa maat linjaamaan oikeusjärjestelmänsä 1,5 asteen tavoitteen mukaiseksi.
Kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että päästövähennyksiin velvoittavia kansallisia ilmastopuitelakeja on syntynyt ainakin 75. Suomellakin on oma ilmastolakinsa.
Kymmenessä vuodessa ilmastosääntelyyn on syntynyt lähemmäs 6 000 uutta instrumenttia, joita toteutetaan lakien ja politiikan kautta.
Kulovesi huomauttaa, että sopimusvaltiot, ja kenties jopa sopimuksesta irtautuneet valtiot, voivat joutua kansainväliseen oikeusvastuuseen ilmastotoimien laiminlyönnistä.
Suomikin voi joutua Euroopan komission rikkomusmenettelyyn heikentyneiden hiilinielujen vuoksi.
Vuoden 2025 kesään mennessä ilmasto-oikeudenkäyntejä oli käyty maailmalla jo noin 3 300. Osa niistä on pakottanut valtioita muuttamaan linjaansa ja yrityksiä tarkastelemaan toimintaansa.
Joukossa on merkittäviä ennakkopäätöksiä, joiden perusteella ilmastotoimien laiminlyönti voi johtaa korvausvastuuseen.
Kulovesi arvioi, että Suomikin voi joutua 2030-luvulla Euroopan komission rikkomusmenettelyyn heikentyneiden hiilinielujen vuoksi. Ellei EU sitten höllennä ilmastotavoitteitaan.
Ilmasto-oikeudenkäyntejä Euroopassa viime vuosina
Sveitsiläiset ilmastoeläkeläiset haastoi Sveitsin valtion oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Lopulta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi tuomitsevan päätöksen, jonka mukaan kunnianhimoiset tavoitteet eivät riitä, jollei niitä toteuteta.
Saksalaiset nuoret haastoivat maansa ilmastotoimien riittävyyden, minkä johdosta Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin pisti valtion kiristämään ilmastolakiaan. Tapaus kulkee nimellä Neubauer.
Irlannin korkein oikeus totesi, että hallituksen kansallinen päästövähennyssuunnitelma oli riittämätön ja rikkoi maan ilmastolakeja. Kantelun takana oli Friends of the Irish Environment.
Suomalaiset ympäristöjärjestöt valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ettei valtioneuvosto noudata Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ja ilmastolain vaatimuksia. Valitus tutkittiin ja hylättiin.
Haagin aluetuomioistuin hyväksyi kansalaisjärjestö Urgendan kanteen Alankomaiden valtiota vastaan riittämättömistä ilmastotoimista ja siten kansalaisten suojelun laiminlyönnistä.
Portugalissa nuoret valittivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen 33 maan hallitusten riittämättömistä ilmastotoimista.
Milieudefensie-järjestö vaati Alankomaissa öljyjätti Shelliltä toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja siirtymistä kestävämpään energiaan.
Suomen pääneuvottelija ilmastokokouksissa Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä nostaa ilmastotoimien yllättäväksi valopilkuksi Kiinan, joka on saanut käännettyä päästökehityksensä laskuun itse asettamiaan tavoitteita aiemmin.
Kiinassa myös valmistellaan säädöksiä, jotka ohjaavat kansalaisia ympäristöystävällisempään elämään.
Fossiilisista polttoaineista luopumista pitäisi kirittää kaikkialla. Viime vuoden ilmastokokouksen isäntämaa Brasilia on luvannut viedä asiaa eteenpäin tiekartassaan, ja Kolumbian johdolla 80 maata on luvannut luopua fossiilisista energialähteistä.
Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen näkee, että Pariisin sopimus on luonut erinomaiset puitteet vihreille investoinneille ja kestävälle taloudelle.
Pariisin sopimuksen vaikuttavuudesta julkaistiin raportti ja käytiin keskustelua 22.1. Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
