Ruokaviennin vetovastuuta siirretään yrityksille – tieto vientirahojen kohdentumisesta tulee budjettilakien käsittelyssä

Tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili mittavan valtuuskunnan kanssa vienninedistämismatkalla Kiinassa. Vierailun tuloksena varmistui esimerkiksi kahden tuotantolaitoksen vientilupa suomalaiselle broilerille. Kuva: Emmi Syrjäniemi/Tasavallan presidentin kanslia

Suomen ruokaviennin organisaatio on menossa vuoden alusta uusiksi. Tietoa siltä, miltä uusi järjestelmä näyttää, odotetaan pian.

Maa- ja metsätalousministeriö tahtoo aiempaa yritysvetoisempaa vientimallia, ja sellaista selvitettiin myös lokakuun alussa valmistuneessa konsulttiraportissa.

Hyvin ruokaviennissä menestyneissä verrokkimaissa, kuten Tanskassa ja Irlannissa, ruokavientiä tuetaan suorin valtionavustuksin. Niissä valtion toimijat auttavat yrityksiä pääsemään esille esimerkiksi kansainvälisillä ruokamessuilla ja muissa tapahtumissa, sekä rakentavat yhtenäistä maabrändiä.

Spring advisorin ministeriölle toteuttamassa raportissa mallin ei kuitenkaan katsota soveltuvan Suomelle, sillä se vaati huomattavan suuria panostuksia.

Ensi vuonna budjetissa mukana olevasta kymmenen miljoonan vuosittaisesta biotalouden kasvuohjelmasta ruokaviennin kehittämiseen käytetään ehkä 7–8 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Irlannin satsaukset ruokavientiin ovat vuositasolla noin kymmenkertaiset.

Tarkka summa ja sen kohdentaminen selviävät pian, kun ensi vuoden budjettia koskevat lait käsitellään eduskunnassa.

Raportin mallissa ruokavientiä johtaisi strateginen ohjausryhmä, joka edustaa alan yrityksiä ja toimijoita. Ohjausryhmän tehtävä olisi laatia ja johtaa ruokaviennin kansallinen strategia sekä hakea rahoitusta EU-hankkeista.

Ohjausryhmä muodostaisi ruokaketjun yhteisen näkemyksen, jota valtio kuulisi ohjatessaan resursseja. Ryhmän vetovastuuseen mallaillaan hyvää Suomesta -merkistä eli joutsenlipusta tuttua Ruokatieto Yhdistys ry:tä.

Ruokatieto haki jo syyskuussa ruokaviennin kasvujohtajaa, jota ei ole vielä nimetty. Johtajan tehtävänkuvaus vastaa suurilta osin raportissa ohjausryhmälle esitettyjä vastuita.

Lisäksi ulkoministeriöön ollaan rekrytoimassa erityistä ruokalähettilästä, joka toimisi vienninedistämisyksikön bio- ja kiertotalouslähettilään tukena. Ruokalähettiläs tukisi yritysten yhteyttä eri suurlähetystöihin ja sitä kautta kohdemarkkinoille.

Strategisen ohjausryhmän alla operatiivisesta toiminnasta vastaisivat raportin mukaan yhteistyössä yritykset.

Suunnitelmista ruokaketjun sisäiselle työnjaolle kerrottiin jo elokuun lopussa Ruokatiedon ja Suomen elintarvikevientiyhdistys Suvi ry:n yhteisessä tiedotteessa.

Siinä jälkimmäiselle esitettiin roolia operatiivisessa vientitoiminnassa. Se auttaisi yrityksiä esimerkiksi tekemään taustatyötä kaupantekotilanteisiin.

Suvi ry palvelee etenkin sellaisia pk-yrityksiä, joilla ei ole riittävästi omaa vientiosaamista tai -resursseja. Lisäksi vastaavaa yhteistyötä voitaisiin tehdä yritysten kesken niin, että isommat yritykset auttaisivat samoille markkinoille pyrkiviä pienempiä toimijoita.

Uusi toimija tarvitaan myös päättyneen Food from Finland- ohjelman tilalle.

Hankerahalla rahoitetun Food from Finlandin toiminta päätyi vuoden 2023 loppuun. Sen tehtäviin kuului esimerkiksi suomalaisyritysten yhteisosastojen organisointia kansainvälisillä messuilla sekä tapaamisten ja verkostoitumistapahtumien järjestämistä.

Ruokatieto ja Suvi ry ovat esittäneet tätä roolia osuuskunta Viexpolle. Sen omistuspohjaan ja rahoitukseen toivotaan varmistusta ministeriöltä.

Business Finlandin alaisuudessa toimineen Food from Finlandin tavoite oli nostaa elintarvikeviennin arvo kolmeen miljardiin vuoteen 2025 mennessä. Ohjelman loppuessa viime vuonna viennin arvo oli 2,2 miljardia euroa. Ohjelman rahoitus vuodessa oli puolentoista miljoonan euron luokkaa.

Nyt hallitusohjelman tavoite on kaksinkertaistaa ruokavienti viime vuoden tasosta vuoteen 2031 mennessä.

Keskustelu ruokaviennistä jatkuu keskiviikkona MT Livessä klo 13. Vieraana Ruokatieto ry:n toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.