Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Thaipoimijoiden ihmiskauppatutkinta valmistui – viisi epäiltyä, uhreja jopa yli 2 000

Törkeästä ihmiskaupasta epäillään viittä ihmistä. Mahdollisia uhreja on yli 2  000. Heistä valtaosa on Thaimaassa.
Viranomaiset ovat epäilleet, että thaimaalaisia marjanpoimijoita on joutunut Suomessa ihmiskaupan uhreiksi. LEHTIKUVA / Mikko Stig.
Viranomaiset ovat epäilleet, että thaimaalaisia marjanpoimijoita on joutunut Suomessa ihmiskaupan uhreiksi. LEHTIKUVA / Mikko Stig.  

Poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan, joka kohdistui kahteen suureen marja-alan yhtiöön Polaricaan ja Kiantamaan sekä thaimaalaiseen poimijoita Suomeen rekrytoineeseen yritykseen.

Törkeästä ihmiskaupasta epäillään viittä ihmistä. Mahdollisia uhreja on yli 2  000. Heistä valtaosa on Thaimaassa.

Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosina 2020–2022 eri puolilla Suomea.

Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi myös marja-alaan liittyvän lahjus- ja virkarikoskokonaisuuden tutkinnan. Siinä työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvosta epäillään muun muassa törkeästä lahjuksen ottamisesta.

Esitutkinta laajentui tutkinnan edetessä, ja lopulta tästä tuli huomattavan suuri kokonaisuus. Mahdollisia asianomistajia on yli 2  000, ja he ovat pääosin Thaimaassa, rikosylikomisario Teemu Mäntyniemi keskusrikospoliisista (KRP) kertoi poliisin tiedotteessa.

Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosina 2020–2022 eri puolilla Suomea. KRP tiedotti tutkinnasta viime vuoden lokakuussa. Tällöin se kertoi, että pohjoissuomalaisen yhtiön epäillään teettäneen poimijoilla pakkotyönomaista työtä sekä erehdyttäneen ja riistäneen heitä.

Polarica Marjahankinta Oy kertoi omassa tiedotteessaan yhtiön silloisen toimitusjohtajan Jukka Kriston vangitsemisesta. Kristo jätti tehtävänsä pian vangitsemisen jälkeen. Kriston kanssa samaan aikaan vangittiin thaimaalaisnainen, joka on rekrytoinut poimijoita Suomeen.

Molemmat ovat sittemmin vapautuneet tutkintavankeudesta. Kristo on kiistänyt kaikki häneen kohdistuvat rikosepäilyt.

Viime vuoden joulukuussa poliisi kertoi tutkinnan koskevan myös toista suomalaista marja-alan yritystä. Kiantaman toimitusjohtaja Vernu Vasunta sanoi tuolloin STT:lle, ettei hänen tiedossaan ole, että rikosepäily kohdistuisi Kiantamaan. Lapin käräjäoikeuden tiedoista selviää, että Vasuntaa alettiin viimeistään keväällä epäillä törkeästä ihmiskaupasta. STT ei ole tänään tavoittanut Vasuntaa kommentoimaan asiaa.

Kiantamaa ja Polaricaa yhdistää thaimaalaisnainen, jonka yritystä kumpikin on käyttänyt saadakseen poimijoita Suomeen. Yhteys ilmenee myös käräjäoikeuden tekemistä vakuustakavarikkopäätöksistä.

Huhtikuussa käräjäoikeus määräsi Kriston omaisuutta vakuustakavarikkoon yli miljoonan euron edestä ja Vasunnan yli 470  000 euron edestä. Thaimaalaisnaiseen kohdistunut, noin 1,5 miljoonan euron vakuustakavarikko määrättiin yhteisvastuullisena Kriston ja Vasunnan kanssa.

KRP on saanut valmiiksi myös marja-alaan liittyvän lahjus- ja virkarikoskokonaisuuden tutkinnan. Siinä poliisilla on kaksi epäiltyä, joista toinen on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallitusneuvos Olli Sorainen. Häntä epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Toista epäiltyä epäillään törkeästä lahjuksen antamisesta.

Poliisi on kertonut epäilevänsä, että lahjuksen avulla on helpotettu marjanpoimintayrittämisen viranomaisprosesseja.

"Esitutkinnassa on selvitetty, millaisia etuja virkamies on pyytänyt ja onko näillä eduilla voinut olla vaikutusta viranomaistoimintaan mukaan lukien lainvalmistelu. Asia siirtyy lähiaikoina valtakunnansyyttäjän toimistoon syyteharkintaan”, tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Maria Vuorivirta sanoi tiedotteessa.

Soraisella on ollut keskeinen rooli työperäisen hyväksikäytön torjunnassa työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän on ollut vastuuvirkamiehenä esimerkiksi niin sanotussa marjalaissa ja osallistunut keskeisesti prosessiin, jossa päätetään, kuinka paljon ulkomaisia marjanpoimijoita Suomeen vuosittain tulee.

TEM pidätti Soraisen virastaan viime vuoden marraskuussa. Sorainen on kiistänyt häneen kohdistuvat rikosepäilyt samoin kuin lahjuksen antamisesta epäilty.

Poliisi ei ole kommentoinut, miten Soraista epäillään lahjotun ja ketä lahjuksen antamisesta epäillään. Helsingin Sanomat kertoi marraskuussa 2022, että Sorainen on saanut käyttöoikeuden Kriston tai tämän yrityksen omistamaan 6 000 euron arvoiseen viuluun.

Sorainen sanoi haastattelussa, että käyttöoikeus on vastikkeellinen. Hänen mukaansa tämä tarkoittaa esimerkiksi velvollisuutta huoltaa viulua sekä soittaa maksutta Kriston pyynnöstä tämän yrityksen tilaisuuksissa.

Poliisi epäilee ihmiskauppaa myös kolmannessa suuressa marja-alan yhtiössä. Arctic Group -yritysten toimitusjohtaja Janne Naapanki vangittiin lokakuun alkupuolella Pohjois-Savon käräjäoikeudessa epäiltynä ihmiskaupasta. Päijät-Hämeen käräjäoikeus on sittemmin jatkanut vangitsemista.

Naapangin epäillään syyllistyneen ihmiskauppaan touko-syyskuussa eli tämän vuoden marjanpoimintakaudella. Epäilty rikos on tapahtunut hollolalaisella mansikkatilalla ja eri puolilla Suomea paikoissa, joissa poimijat ovat poimineet luonnonmarjoja.

Rikoksesta epäiltyjä on kaikkiaan vajaa kymmenen ja uhreja on 20–30.

Helsingin poliisin tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen sanoo, että viitteitä on, että myös vuoden 2022 marjakaudella poimijat ovat joutuneet kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Hän ei osaa vielä sanoa, tutkitaanko viime vuoden tapahtumat tässä uuden jutun yhteydessä vai eriytetäänkö molemmat omiksi tapauksiksi.

Kortelaisen mukaan tutkinta alkoi, kun poliisille tuli tänä vuonna vihjetietoa thaimaalaisten poimijoiden tilanteesta ja sen perusteella poliisi meni järjestöjen edustajien kanssa lentokentälle tapaamaan Suomesta lähteviä poimijoita. Heidän kertomansa perusteella päätettiin aloittaa esitutkinta.

Kortelaisen mukaan poimijat ovat saaneet kyllä palkkaa, mutta heiltä perityt asumis-, ruoka- ja kalustokustannukset ovat olleet jopa palkkaa suurempia.

"Asian ytimessä on se, että ihmisiä on ollut täällä kolme kuukautta poimimassa ja siitä ei ole jäänyt mitään tienestiä tai he ovat jopa jääneet velan puolelle”, Kortelainen sanoo.

Naapangin lisäksi tutkinnassa on useita muitakin epäiltyjä, muun muassa thaimaalainen poimijoiden rekrytoinnista vastannut henkilö.

"Usein näissä marjanpoimintatapauksissa on se asetelma, että suomalaisella marjayrittäjällä on poimijoiden rekrytointia hoitava thaimaalainen puoliso tai seurustelukumppani, jonka kautta ihmisiä värvätään poimintatöihin. Thaimaasta tulee ikään kuin HR-puoli. Jokainen toimija pyrkii saamaan oman siivunsa, ja usein poimija on se kaiken maksaja, jonka selkänahasta se otetaan.”

Naapangin asianajaja Heikki Miettinen sanoo, että Naapanki kiistää kaikki tähän kohdistuneet rikosepäilyt.

Polarica, Kiantama ja Arctic Groupiin kuuluva Arctic International ovat Suomen suurimpia luonnontuotealan yhtiöitä. Vuoden 2018 Luonnontuotealan toimialaraportissa Polarica oli ainakin tuolloin myös Euroopan suurin luonnontuotteiden jalostaja.

Kolmen yhtiön liikevaihdot olivat viimeisimpien tilinpäätösten mukaan noin 10–20 miljoonan euron luokkaa. Polarica teki tappiota ja Kiantama vaatimattoman tuloksen. Arctic Internationalin tilikausi oli neljä kuukautta muita pidempi. Sen liiketulos oli reilusti yli miljoona euroa.

Polarican liikevaihto tämän vuoden huhtikuussa päättyneellä tilikaudella oli vajaat 10,4 miljoonaa euroa. Sen liiketappio oli noin 92 000 euroa. Kiantaman viimeisin rekisteröity tilinpäätös on toukokuussa 2022 päättyneeltä tilikaudelta. Sen liikevaihto oli tuolloin lähes 17 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 195 000 euroa.

Arctic Internationalin liikevaihto oli huhtikuussa 2022 päättyneellä tilikaudella vajaat 20,8 miljoonaa euroa ja sen liikevoitto vajaat 1,6 miljoonaa euroa.

Arctic Internationalin tilinpäätöksessä valitellaan kahden muun suuren toimijan toiminnassa epäiltyjen väärinkäytösten vaikutusta alaan. Yhtiö katsoi, että jos epäilyt pitävät paikkansa, kilpailutilanne ei ole ollut reilu ja se on heikentänyt Arctic Internationalin tulosta.

"On selvää, että mikäli ilmenneet väitteet pitävät paikkansa, on kyseinen toiminta vaikuttanut kilpailutilannetta vääristävästi ja yhtiön tulosta heikentävästi. Kohu ja korruptioepäilyt ovat aiheuttaneet hämmennystä ja asian selvittelyn ollessa kesken, kaikki alan toimijat ovat olleet epäilyn alla ja tilanne on jarruttanut myyntiä.”

Toimitusjohtaja Janne Naapanki on allekirjoittanut asiakirjan tämän vuoden toukokuun lopulla, siis alle kuukausi sen jälkeen, kun hänen vangitsemisensa perusteena olevan ihmiskaupan epäillään alkaneen.

Marja-alan yritykset ovat riippuvaisia ulkomaalaisesta kausityövoimasta, todetaan viime vuoden Luonnontuotealan toimialaraportissa. Sen mukaan Suomeen saapuu vuosittain 2  500–4  300 ulkomaalaista luonnontuotteiden kerääjää, jotka poimivat käytännössä luonnonmarjoja. Suurin osa ulkomaalaisista kerääjistä tulee Thaimaasta.

STT pyysii Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistolta viimeisimmät luonnontuotekeruualan yritysten luotettavuuspäätökset, joista selviäisi, miten Polaricaa, Kiantamaa ja Arctic Groupia on niissä arvioitu. TE-toimisto kieltäytyi antamasta päätöksiä tai erittelemästä, onko kyseiset yhtiöt todettu luotettaviksi. Se vetosi salauksessaan siihen, että päätökset voisivat sisältää liikesalaisuuksia tai muita tietoja, jotka saattaisivat aiheuttaa yhtiöille taloudellista vahinkoa.

Ainoa tieto, jonka TE-toimisto suostui luovuttamaan oli, että vuonna 2023 positiivisen luotettavuusarvioinnin on saanut 27 luonnontuotealan toimijaa.

Poimijoiden asemaa säätelee tällä hetkellä niin sanottu marjalaki. Luonnontuotteiden kerääjien kuten marjanpoimijoiden ei katsota olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä omalla liiketoimintavastuullaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman lakimuutoksen kanssa päätettiin alkuvuodesta ottaa aikalisä. Muutos olisi muuttanut luonnontuotteiden keräämisen työsuhteiseksi nopealla aikataululla. Muutoksen myötä maahantuloa varten olisi vaadittu työsopimussuhde poimijan ja yrityksen välillä.

TEMin mukaan alkuvuoden lausuntokierrokselta saatu palaute osoitti, että nopealle etenemiselle on oikeudellisia esteitä ja muutoksen valmistelu vaatii lisää aikaa. Lausuntopalautteen perusteella muun muassa marja-alan yritykset vastustivat muutosta.

Esimerkiksi Polarica katsoi lausunnossaan, että esityksessä työsuhdetta pidetään työperäisen hyväksikäytön estäjänä ilman, että muutoksen kaikkia vaikutuksia on selvitetty. Lausunnon mukaan yritysvastuu ja sosiaalinen vastuu lähtevät siitä, että ihmisiä kohdellaan hyvin riippumatta siitä, missä suhteessa nämä työskentelevät.

"Perustana on ihmisoikeusvastuu ja vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia, jotka määrittelevät muun muassa asianmukaisia työ- ja majoitusolosuhteita, työturvallisuutta, elämiseen riittävää palkkaa tai korvausta jne. Jos ja kun näitä noudatetaan ja toimintaa valvotaan tai seurataan, ei työn teettäjän ja tekijän suhdetta tarvitse määritellä työsuhteen kautta.”

Suomen Yrittäjät katsoo, että kesällä 2021 voimaan tullut marjalaki on niin tuore, että sen toimivuudesta ei voida tehdä johtopäätöksiä.

"Se, että marja-alalla on tullut esiin väärinkäytöksiä, ei sellaisenaan tarkoita, etteikö marjalaki muodostaisi toimivaa sääntelyä.”