Biovoimala tuottaa lehmänläjistä lämmikettä
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tutustui viime viikolla Heikki Junttilan biokaasutuotantolaitokseen. Elina Paavola Kuva: Viestilehtien arkistoNIVALA (MT)
Nivalalaisten Heikki ja Pirkko Junttilan maitotila on tuottanut bioenergiaa omaan tarpeeseen 12 vuoden ajan.
Tila on hankkinut kaksi erillistä biokaasulaitosta, joissa kummassakin on 50 kuution reaktorit. Laitokset hajottavat suuressa lietealtaassa muhivan lannan biokaasuksi.
Järjestelmästä tuotetusta energiasta pariskunta saa maatalouskäyttöön tarvitsemansa sähkön, lämmön ja lämpimän veden.
”Biokaasussa ei ole kuin hyviä puolia. Se on puhdasta uusiutuvaa energiaa, jolla voidaan vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta”, Heikki Junttila sanoo.
Ajatus omasta energiantuotannosta on takonut Junttilan takaraivossa 1960-luvun maamieskouluajoista lähtien. Jo silloin tiedettiin, että biokaasun tuotantoprosessilla saadaan aikaan täydellinen kierto aineen palauttamiseksi luontoon. Kaikki tuotannossa syntyneet sivutuotteet voidaan hyödyntää lannoitteena pellolla.
”Naapuri tuli yhtenä vuonna ihmettelemään, että onko meillä ajettu lietettä ollenkaan pelloille, kun ei haise. Jalostetusta lannasta eli rejektistä häviävät hajuhaitat”, Junttila valaisee.
Käsitelty lanta liukenee nopeammin, jolloin kasvit pystyvät käyttämään sen heti hyödyksi. Normaalin lietteen täytyy Junttilan mukaan muhia maassa pari kuukautta, ennen kuin bakteerikanta on kasvien itämiseen sopiva.
”Keväisin ajamme pelloille ainoastaan rejektiä ja puimassa on saanut käydä.”
Junttilan tilalla reaktorit jauhavat yötä päivää. Tilan seitsemisenkymmentä nautaa tuottavat vuodessa lähes 3 000 kuutiota lantaa. Yhdestä kuutiosta saadaan sähköä 120 kilowattitunnin verran.
”Oma laitos korvaa ulkoapäin tulevaa sähköä merkittävissä määrissä. Tavoitteena olisi tuottaa 80 prosenttia sähköstä itse. Nyt olemme 40–50 prosentin paikkeilla. Säästöt ovat 1 000 euron luokkaa kuukaudessa. Kesäisin tosin navetan ilmastointi syö paljon sähköä.”
Junttila ajeli biokaasulla kulkevalla autollaan monta vuotta, kunnes päätti myydä sen eteenpäin. Hänen tavoitteenaan on kuitenkin perustaa tilalleen oma kaasuauton tankkausasema.
Jalostetun biokaasun poltosta ei synny myrkyllisiä pakokaasuja. Autossa se on hiljaisempi polttoaine kuin esimerkiksi diesel.
Junttila on laskenut, että yksi hehtaari lehmien syömää heinää kaasuksi muutettuna liikuttaa autoa noin 30 000 kilometriä.
”1950-luvulla kulkupelinä toimineet hevoset söivät 500 000 hehtaaria peltoa. Suomessa olisi loistavat edellytykset hyödyntää maata biopolttoaineeksi. Tietotaito ja koneet ovat olemassa, vielä kun löytyisi se into.”
TANJA KORPELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
