Roberto Azevêdo nouseeristiriidoista kärsivän WTO:n johtoon
Maailman kauppajärjestö saa ensi kertaa pääjohtajan Latinalaisesta Amerikasta ja vasta toista kertaa teollisuusmaiden ulkopuolelta. Brasilialainen pitkän linjan kauppaneuvottelija Roberto Azevêdo vaihtaa työhuonetta ranskalaisen Pascal Lamyn kanssa syyskuun alussa.
WTO tarvitsee johtajan, joka osoittaa sitoutumista monenkeskiseen järjestelmään ja joka edistää WTO:n tehokkuutta mukaan lukien Dohan kehityskierroksen loppuun saattaminen, Azevêdo linjaa tärkeintä tehtäväänsä.
Vain täten ristiriidoista kärsivän järjestön uskottavuus voidaan pelastaa.
Hän tähdensi myös kisaan ilmoittautuessaan, että varsinkin köyhimpien kehitysmaiden asemasta on pidettävä huolta. Hänen mukaansa köyhiä kehitysmaita on tuettava löytämään kunkin tilanteeseen sopivat keinot pärjätä globaaleilla markkinoilla sen sijaan, että niiden asemaa pönkitetään ”yhden koon” ratkaisumallein.
Kauppakierros on ollut käytännössä seisoksissa nelisen vuotta. Sen aikana suuret kauppamahdit, joihin myös uuden pääjohtajan kotimaa kuuluu, ovat keskittyneet neuvottelemaan kahdenvälisiä ja alueellisia sopimuksia.
Pääjohtajan valintaprosessissa tarvittiin kolme kierrosta, jolla kuultiin kaikkien 159 jäsenmaan mielipiteet.
Vaihtoehtona Brasilian nykyiselle WTO-suurlähettiläälle oli viimeisellä kierroksella Meksikon Herminio Blanco.
Selvin ero kahden kokeneen kauppapolitiikon välillä on, että Blanco kuului kansainvälisten kauppaneuvottelijoiden eturintamaan 1990-luvulla ja toimi myös ministerinä. Azevêdo taas on hankkinut kansainväliset kannuksensa vuonna 2001 aloitetun Dohan kierroksen eri vaiheissa ja lähes yksinomaan virkamiehenä.
Valintaprosessin yleisesti hyväksytty linja oli, että tällä kertaa pääjohtaja valittaisiin jostain kehitys- tai nousevan talouden valtiosta. Tehtävää tavoitteli yhdeksän ehdokasta, joista vain uusiseelantilainen Tim Grocer edusti teollisuusmaita.
Kansainvälisten uutislähteiden mukaan Yhdysvallat kannatti silti selvästi Blancoa, joka oli yksi Pohjois-Amerikan tulli- ja kauppaliiton Naftan arkkitehdeistä. Myös EU-maiden enemmistö huhuttiin asettuneen tämän taakse viimeisellä kierroksella.
Azevêdon taas laskettiin saaneen tukea etenkin niin sanotuilta BRIC-mailta (Brasilian lisäksi Kiina, Intia ja Venäjä). Toisaalta häntä on leimallisesti aseteltu etelän eli köyhemmän maapallon osan suosikiksi.
Asetelma kuvastaa laajemminkin maailmapolitiikan valtataisteluja vanhan lännen ja nousevien talouksien kesken sekä toisaalta erikokoisten kehitysmaiden sisällä, mikä on tehnyt viime vuosina monenkeskisistä neuvotteluista vaikeita, ei yksin WTO:n piirissä, vaan muillakin sektoreilla.
Valintaraatia johtanut Pakistanin suurlähettiläs Shahid Bashir, joka on myös WTO:n yleisneuvoston puheenjohtaja, kiitteli Azevêdon keränneen joka kierroksella kannatusta niin kehitys- ja teollisuusmaiden kuin nousevien talouksien sekä eri maanosissa sijaitsevien jäsenmaiden keskuudessa.
Bashir muistutti, että tällainen raja-aidat ylittävä tuki sovittiin ennakkoon tärkeimmäksi edellytykseksi sopivan johtajan valinnassa.
Myös Roberto Azevêdo on ensimmäisissä haastatteluissaan pyrkinyt eroon ennakkoasetelmasta, että hän olisi vain kehitysmaiden tai kotimaansa edustaja.
Hän korosti muun muassa englantilaiselle The Guardianille saaneensa tukea myös monilta kehittyneiltä mailta.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
