Keski-Euroopassa salmonellaa torjutaan antibiooteilla, Suomessa turvaudutaan tiukkaan valvontaan – Silti tännekin tuodaan antibiootille vastustuskykyistä salmonellaa sisältävä lihaa

Tuotantoeläinnäytteistä ei ole löytynyt salmonellaa moneen vuoteen Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratoriossa Tampereella. Tutkimuslaborantti Kristiina Kakkonen pipetoi näytettä erottelukykyiselle rikastusmaljalle. 

Jos haluat järkyttää ulkomaisia vieraita, räksäytä suuhusi rikki raaka kananmuna.

Se ei olisi pelkästään omituista vaan monissa maissa suorastaan sulaa hulluutta. Syynä on salmonella.

Salmonella aiheuttaa yksin Yhdysvalloissa yli 1,2 miljoonan tartuntaa vuosittain. Tartuntariskien takia yhdysvaltalaiset kananmunat klooripestään ja säilytetään jääkaapissa.

Pohjois-Amerikassa 10–35 prosenttia kanoista kantaa salmonellaa, kertoo uutissivusto Foodnavigator.

Bakteeri on voinut nykytiedon valossa kaataa kokonaisia kansoja.

Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan tutkijat löysivät 1500-luvulla kukistuneiden asteekkien vatsasta salmonellabakteerin dna:ta.

Salmonella johti Suomessa harvinaisiin tekoihin, kun Nousiaisissa kokonainen emakkosikala tyhjennettiin tartunnan takia huhtikuussa.

Porsaat olisivat voineet viedä taudin mennessään lihasikaloihin. Eläimistä tartuntaa ei aina edes huomaa.

”Pääosin salmonellaa kantavat eläimet ovat oireettomia”, kertoo tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Henry Kuronen Elintarviketurvallisuusvirastosta (Evira).

”Nuoret eläimet ovat alttiimpia. Lisäksi kantavilla eläimillä voi olla luomisia. Matelijoilla salmonella on yleinen, ja sen voidaan ajatella lähes kuuluvan suoliston normaaliin bakteeristoon.”

Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Suomessa tuotantoeläinten salmonellatartuntoja ei saa hoitaa antibiooteilla. Taustalla on pyrkimys vastustaa antibioottiresistenssin kehittymistä.

”Mikrobilääkehoidolla voidaan jopa suosia salmonellaa, koska suoliston hyödyllinen normaalibakteeristo voisi kärsiä tai jopa tuhoutua antibioottihoidolla.”

Nousiaisten emakkosikalan kaltaiset tapaukset ovat harvinaisia.

Tuhannesta teurassiasta alle kolmen arvioidaan kantavan salmonellaa elimistössään.

Kotieläimistä otettuja uloste- ja hivelypölynäytteitä tutkitaan esimerkiksi Kokemäen vesistön vesiensuojelu­yhdistyksen laboratoriossa. Näytteet ovat enimmäkseen siipikarja- ja nautatiloilta.

”Salmonellaa ei ole löytynyt tuotantoeläimistä moneen vuoteen”, kertoo Pia Sigvart-Mattila yhdistyksen Tampereen yksikön tilanteesta.

Esimerkiksi maahantuodusta raakalihasta salmonellaa on Tampereella löytynyt. Liha pitäisi testata jo lähtömaassa. ”Silti sitä on löydetty.”

Toisin kuin useissa muissa EU-maissa, Suomeen tuotava liha tutkitaan salmonellan varalta. Suomi ja Ruotsi saivat hyvän tilanteensa takia erityistakuut liittyessään EU:hun.

Suurin osa Evirassa tutkittavista salmonellatapauksista on peräisin tuontirehuista, ympäristönäytteistä ja tuontiruuasta.

Huolestuttavaa on, että tuontielintarvikkeista on löytynyt myös antibioottiresistenttejä salmonellakantoja. Salmonella tuhoutuu lihan kuumennusvaiheessa, mutta se voi siirtyä lihasta myös muihin elintarvikkeisiin.

Evira on löytänyt vuosina 2005–2017 saamistaan salmonellanäytteistä noin 90 eri salmonellan serotyyppiä eli alalajia. Kaikkien löydösten alalaji pyritään selvittämään.

Vaivaa nähdään Suomessa enemmän kuin EU-lainsäädäntö edellyttäisi: lainsäädännön mukaan tuotantopolven linnuista tarvitsisi tyypittää vain kaksi serotyyppiä ja jalostuspolven linnuista viisi.

Valvonnasta huolimatta Suomessa raportoidaan vuosittain pari tuhatta salmonellatapausta. Niistä valtaosa, noin 80 prosenttia, on peräisin ulkomailta.

Vuonna 2016 jopa kolmasosa salmonelloista oli thaimaalaista alkuperää.

Lihasta ja kananmunista puhutaan paljon, mutta yhä useammin ruokamyrkytysepidemiat maailmalla liittyvät kasviksiin.

Esimerkiksi kasvien kasteluvedet voivat olla salmonellan saastuttamia.