Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Hallitus aikoo yli tuplata huoltovarmuusmaksun tuoton – valtiovarainministeriöltä kritiikkiä

    Esimerkiksi bensasta perittävän huoltovarmuusmaksun määrä on tällä hetkellä 0,68 senttiä per litra
    Huoltovarmuusmaksu on sähköstä ja öljytuotteista perittävä veronluonteinen maksu, jonka tarkoituksena on kattaa tuotteiden saatavuus kriisi- ja häiriötilanteissa. Esimerkiksi bensasta perittävän huoltovarmuusmaksun määrä on tällä hetkellä 0,68 senttiä per litra. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.
    Huoltovarmuusmaksu on sähköstä ja öljytuotteista perittävä veronluonteinen maksu, jonka tarkoituksena on kattaa tuotteiden saatavuus kriisi- ja häiriötilanteissa. Esimerkiksi bensasta perittävän huoltovarmuusmaksun määrä on tällä hetkellä 0,68 senttiä per litra. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.  

    Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo yli tuplata huoltovarmuusmaksun tuoton nykyisestä.

    Lausuntokierroksilla olevassa esitysluonnoksessa kerrotaan, että huoltovarmuusmaksua on tarkoitus korottaa siten, että huoltovarmuusmaksun tuotto-odotus olisi jatkossa lähes 92 miljoonaa euroa vuodessa.

    Parina edellisenä vuotena huoltovarmuusmaksun tuotto on ollut noin 38 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi sitä, että huoltovarmuusmaksun tuotto pitäisi jatkossa yli tuplata nykyisestä.

    Lisäksi Huoltovarmuuskeskuksen rahoitusmalli uudistettaisiin siten, että osa rahoituksesta tulisi valtion talousarviosta ja osa huoltovarmuusmaksusta.

    Valtiovarainministeriö (VM) on jättänyt esitysluonnoksesta eriävän mielipiteen. Sen mukaan huoltovarmuusmaksu tulisi nykymuodossaan kumota.

    ”Lähtökohta yleisesti on ollut se, että huoltovarmuuden, kuten muunkin valtionhallinnon toiminnan, tulisi olla riittävän läpinäkyvää ja ohjattavissa ja sen pitää perustua tarve- ja tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Se, mikä parhaalla tavalla edistäisi tätä, olisi että huoltovarmuusrahaston ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoitus otettaisiin valtion budjetista”, sanoo VM:n neuvotteleva virkamies Markus Kari STT:lle.

    Huoltovarmuusmaksu on sähköstä ja öljytuotteista perittävä veronluonteinen maksu, jonka tarkoituksena on kattaa tuotteiden saatavuus kriisi- ja häiriötilanteissa. Esimerkiksi bensasta perittävän huoltovarmuusmaksun määrä on tällä hetkellä 0,68 senttiä per litra.

    ”Rahamäärä, jonka yhteiskunta käyttää huoltovarmuustoimintaan, ei tulisi olla riippuvainen tietyn energiaveron tuotosta ja siitä, mikä se sattuu kunakin vuonna olemaan, vaan sen tulee perustua yhteiskunnan huoltovarmuuden tarpeelle.”

    Markus Kari

    VM:n näkemyksen mukaan korvamerkityllä verolla ei ole järkevää rahoittaa Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa.

    ”Rahamäärä, jonka yhteiskunta käyttää huoltovarmuustoimintaan, ei tulisi olla riippuvainen tietyn energiaveron tuotosta ja siitä, mikä se sattuu kunakin vuonna olemaan, vaan sen tulee perustua yhteiskunnan huoltovarmuuden tarpeelle. Kaikkein parhaiten rahoitustarve toteutetaan siis valtion budjetin kautta eikä erillisen korvamerkityn veron kautta”, Kari lisää.

    Kari korostaa, että huoltovarmuus koetaan teemana hyvin tärkeäksi ministeriössä.

    ”Kysymys on lähinnä siitä, miten yhteiskunnan resurssit voitaisiin hyödyntää mahdollisimman läpinäkyvästi ja tehokkaasti, kun samanaikaisesti on kiristynyt turvallisuustilanne ja toisaalta hankala julkisen talouden tilanne. Nämä kaksi asiaa pitäisi pystyä tasapainottamaan. Viime kädessä kyse on siitä, miten paljon eduskunnan budjettivallan piiriin kuuluu ja meidän näkökulmamme on, että huoltovarmuuden kokonaisuus on sellainen asia.”

    Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan STT:lle, että huoltovarmuusmaksujen korotuksiin on saatu linjaus poliittiselta tasolta.

    Huoltovarmuusmaksun korotuksen vaikutukset bensan ja sähkön hintoihin ovat tällä hetkellä vielä auki.

    Huoltovarmuusmaksun korotuksen vaikutukset bensan ja sähkön hintoihin ovat tällä hetkellä vielä auki. Korotusten kohdentuminen eri polttoaineille ja sähkölle käsitellään tulevissa budjettineuvotteluissa, jos hallituksen esitys etenee nykymuodossaan eduskunnalle.

    Korotusten tarkoituksena on esityksen mukaan varmistaa, että huoltovarmuuteen liittyvä rahoitus pysyisi riittävällä tasolla. Ehdotettu lähes 92 miljoonaa euroa vastaa huoltovarmuusrahaston kuluja vuodelta 2023.

    Esitysluonnoksessa huoltovarmuuslainsäädäntöön esitetään huoltovarmuusmaksun korotusten lisäksi muitakin muutoksia. Huoltovarmuuskeskus on esityksen mukaan tarkoitus muuttaa virastomuotoon.

    Tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että keskuksen työntekijöiden työsopimussuhteet muutettaisiin virkasuhteeksi. Lisäksi esimerkiksi nykyinen keskuksen toimitusjohtaja vaihtuisi pääjohtajaksi.

    Esitysluonnoksen mukaan muutos selkeyttäisi Huoltovarmuuskeskuksen viranomaisasemaa. Sen mukaan keskus käyttää jo nykyisellään merkittävästi julkista valtaa, ja muutos muun muassa varmistaisi, että keskuksen sääntely täyttäisi perustuslaissa säädetyt vaatimukset.