Biojätteen kompostointi on helppoa, kun huolehtii neljästä asiasta

Anne Sironen kompostoi keittiöstä syntyvät ruokajätteet pihalle sijoitetussa lämpökompostorissa.  Kuva: Sanne Katainen

Tavallisessa kotitaloudessa kertyy suurin piirtein kilo biojätettä asukasta kohti viikossa. Se on noin kolmasosa kaikesta jätteestä.

Jos kilosta biojätettä tehtäisiin energiaa, se riittäisi 1,4 kilometrin matkaan henkilöautolla tai minuutin lämpimään suihkuun, Kymenlaakson Jäte Oy:stä kerrotaan.

Toinen vaihtoehto on kompostoida biojäte pihassa, jolloin siitä saa multaa omaan kasvimaahan.

Kompostointi on taitolaji, jossa onnistumiseksi täytyy tietää muutama kikka ja nähdä vähän vaivaa.

Keittiössä syntyvän ruokajätteen eli biojätteen kompostointiin tarvitaan lämpöeristetty kompostori, muuten massa jäätyy talvella. Kompostorin pitää olla sellainen, etteivät rotat tai linnut pääse käsiksi sen sisältöön, sanoo viestintäpäällikkö Anne Sironen Kymenlaakson Jäte Oy:stä.

Rautakaupoissa on myynnissä erimerkkisiä, kotitalouksien käyttöön tarkoitettuja 200–300 litran lämpökompostoreja. Sellainen voi riittää vuodeksi neli–viisihenkiselle perheelle, suurperhe tarvitsee ehkä isomman. Tarkkaa kokoa on vaikea sanoa, koska syntyvän biojätteen määrä vaihtelee perheen ruokatottumusten mukaan, Sironen sanoo.

Hintaa kaupan lämpökompostorilla voi olla jopa 500 euroa, mutta se kestää Sirosen mukaan ainakin 20 vuotta.

Näppärä rakentaja voi toki tehdä kompostin itsekin kokoamalla laudoista ja styroksista laatikon ja vuoraamalla sen sisältä muovilla. Se on kuitenkin aika iso työ eikä onnistu kaikilta.

Ennen kompostoreja tehtiin vanhoista pakastimista, mutta se ei freonien takia enää ole sallittua, Sironen muistuttaa.

Kompostin lisäksi tarvitaan kannellinen astia seosaineelle, kauha seosaineen annosteluun sekä talikko tai vastaava kompostin sekoittamiseen ja tyhjentämiseen.

Minne komposti sitten kannattaa sijoittaa? ”Tärkeintä on panna komposti paikkaan, johon jätteet on helppo viedä, silloin käyttämisen kynnys on mahdollisimman matala.”

Suoraa auringonpaistetta Sironen kehottaa välttämään, koska sellaisessa komposti voi kesähelteillä kuumentua liikaa. Varjoisa paikka lähellä kulkureittiä on hyvä.

Kompostin lisäksi tarvitaan kannellinen astia seosaineelle, kauha seosaineen annosteluun, talikko tai vastaava kompostin sekoittamiseen ja tyhjentämiseen. Kuva: Sanne Katainen

Keittiön biojäteastian pohjalle voi laittaa talouspaperia, palan sanomalehteä tai painaa munakennon kasaan keräämään nestettä. Kaupan maissitärkkelyksestä tehtyjä biojätepusseja Sironen ei käyttäisi. Ne hajoavat kotikompostissa aivan liian hitaasti.

Biojäteastiaan voi heittää periaatteessa kaikkea keittiössä syntyvää jätettä.

Tuhkaa ei kannata laittaa, vaikka se luonnontuote onkin. Se on liian emäksistä, Sironen sanoo.

Kukkamulta, lemmikkien jätökset ja biohajoavat vaipat eivät kuulu biojäteastiaan.

Myöskään kovin isoa määrää rasvaa ei kompostiin kannata kerralla valuttaa. Joulukinkun rasva on liikaa varsinkin talvella, kun se on vaarassa jäätyä isoksi möhkäleeksi.

Pienperheestä ei välttämättä tule kovin paljon biojätettä viikossa, varsinkin jos aikuiset lounastavat työpaikalla ja lapset koulussa.

Jätepussin sisällön Sironen neuvoo kaatamaan kompostin päälle mahdollisimman tasaisesti ja heittämään ohuen kerroksen seosainetta jätteiden päälle. Sekoittaa ei tarvitse.

Kompostoija saa palkaksi multaa omaan puutarhaansa. Kuva: Sanne Katainen

Kompostin toiminnan kannalta on olennaista, että tavarassa on sopivassa suhteessa typpeä ja hiiltä ja se on riittävän kosteaa ja kuohkeaa. Silloin mikrobeilla on hyvät olosuhteet, ja ne hajottavat ruokajätteen sutjakkaasti.

Typpeä komposti saa ruokajätteestä. Jos sitä tulee vähän, sekaan voi heittää puutarhasta perattuja rikkakasveja tai ruohonleikkuujätettä.

Seosaineesta komposti saa hiiltä. Seosaineen sopiva määrä takaa myös sen, että komposti pysyy kuohkeana. Valmiita seosaineita myydään puutarhaliikkeissä, ja ne ovat helppoja ja käyttökelpoisia.

Kaupan aineet on usein valmistettu turpeesta, havupuun kuoresta ja hakkeesta. Havukuorikkeen pihka voi hieman hidastaa maatumista, Sironen sanoo.

Kotitekoisista seosaineista yksi parhaita on lehtipuun kuoresta ja oksista tehty hake. Hakkeen sekaan voi laittaa vähän puun lehtiä. Käpyjä ei kannata panna, ne maatuvat hitaasti.

Komposti on sopivan kosteaa, jos siitä nyrkkiin puristettaessa irtoaa pisara pari vettä.

Vaikka kaikki tuntuu olevan kompostissa kohdallaan, lämpö ei välttämättä nouse 60 asteeseen, mitä joskus on pidetty tavoitteena. Sironen ei stressaa, vaikka lämpö ei nousisikaan niin korkealle.

”Jos lopputuloksena on tummaa, humukselta tuoksuvaa massaa, kompostointi on onnistunut”, Sironen sanoo.

Anne Sironen levittää jätteet tasaisesti ja heittää päälle seosainetta. Kuva: Sanne Katainen

Sironen kerää omaan kompostiiinsa tavaraa syksystä seuraavaan syksyyn ja tyhjentää sen talvea varten lähes tyhjäksi. Näin siinä riittää tilaa, vaikka massa pääsisi talvella jäätymään. Jäätyminen ei kuitenkaan estä käyttämästä kompostia niin kauan kuin sen tilavuus riittää, Sironen sanoo.

Leudolla talvisäällä kompostia voi herätellä henkiin upottamalla sinne kuuman kanisterin.

Jos komposti pääsee talvella jäätymään, keväällä pitää olla tarkkana, jotta ruokajäte ei ala sulaessaan mädäntyä ja haista, Sironen sanoo. Tarvittaessa voi lisätä seosainetta ja sekoittaa massaa.

Kompostorin kannen takaosassa on poistoilmaventtiili, jonka kautta kompostoitumisessa syntyvää kosteutta pääsee pois.  Kuva: Sanne Katainen

Kompostoitunut massa kannattaa laittaa jälkikypsymään esimerkiksi puutarhakompostiin. Suoraan puutarhakasveille ei kompostin tuotosta kannata syksyllä antaa. Se on liian ravinteikasta, kun kasvit valmistautuvat talveen.

Puutarhajätteitä voi kompostoida kasassa tai kehikon sisällä, varsinaista kompostoria ei niitä varten tarvita. Puutarhajätteistä hitaimmin kompostoituvat muun muassa vaahteran ja tammen lehdet.

Hankalien lehtien kompostoitumista voi kiihdyttää ajamalla lehtien yli silppuavalla ruohonleikkurilla. Tapa on aika työläs, jos on valtava puu ja lehtiä tulee suuret määrät.

Lehtikompostin joukkoon voi myös sekoittaa helpommin maatuvaa tavaraa, kuten kasvimaalta kertynyttä rikkakasvustoa tai heittää joukkoon typpipitoista kompostiherätettä.

Kuva: Timo Filpus