Avoimet merialueet voivat lisätä lumisateen voimaa
Järvien jääpeitteen vahvuus on noin 10 senttiä pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella.
Syvää lunta etsivän on tänä talvena ollut pakko mennä Lappiin, sillä Sodankylän eteläpuolella ei puolen metrin lumiraja ole toistaiseksi rikkoontunut. Kuva: Tuomo KesäläinenLumipeitteen odotetaan vahvistuvan loppuviikosta vajaalla kymmenellä sentillä lähes koko maassa Lounais-Suomea ja kapeaa rannikkokaistaletta lukuun ottamatta. Siitä huolimatta lumen paksuus pysyy maan keski- ja eteläosissa ajankohdan keskiarvojen alapuolella.
”Sää lauhtuu jälleen loppuviikkoa kohti ja osa sateista voi tulla etelässä räntänä tai vetenä, joten lumipeitteen vahvistuminen voi jäädä Salpausselän eteläpuolella haaveeksi”, sanoo päivystävä meteorologi Jani Sorsa Ilmatieteen laitokselta.
Lumipeite on kuluvana talvena kasvanut hitaasti ja tammikuun lauha loppupuoli on paitsi sulattanut hankia, myös viivästyttänyt sisävesien jääpeitteen vahvistumista ja merialueiden jäätymistä.
Järvien jäänpaksuus on Vesi.fi-sivuston mukaan laajalti 5–10 senttiä ajankohdan pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Suurista järvistä Päijänteen Tehinselkä lainehtii yhä vapaana. Saimaan jäänpaksuus Lauritsalassa on 14 senttiä ja Inarinjärvessä jäätä on noin puoli metriä, mikä tarkoittaa noin viiden sentin erotusta ajankohdan pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden.
Merialueilla kiinteää jäätä on Pohjanlahden rannikkokaistaleen lisäksi Perämerellä, jossa jääpeitteen vahvuus vaihtelee Ilmatieteen laitoksen mukaan 25–40 sentin välillä. Jääpeitteen laajuus kasvoi tammikuun toiselle viikolle saakka tavanomaisesti. Sen jälkeen jääpeite alkoi kutistua, niin että jäätilanne Suomen merialueilla palasi joulukuun lopun tilanteeseen.
Sää on vaikeuttanut hiihtolatujen kunnossapitoa sulattamalla latupohjat liukkaiksi jäätiköiksi, joille latukoneilla ei välttämättä ole asiaa.
Valtion jäämurtajayhtiön Arctian kalustosta valtaosa on yhä laiturissa Katajanokalla, ja murtajat Kontio, Otso ja Sisu ovat avustustehtävissä Perämerellä. Pohjanlahden rannikon tuntumassa meriliikenteen sujuvuutta turvaa valtion yksityiseltä Alfons Håkans -yhtiöltä vuokraama Zeus, joka on kooltaan noin puolet valtion jäämurtajia pienempi.
Rannikkovesiä lukuun ottamatta avoimena pysytelleet merialueet voivat lisätä lumisateiden voimaa.
”Keskitalvella meri on kuitenkin jo jäähtynyt niin paljon, että avoimuudestaan huolimatta ne eivät tuota rannikolle samanlaisia lumitykki-efektejä kuin joskus alkutalvella tapahtuu.”
Tammikuun puolivälin poikkeuksellinen lämpöjakso on sulattanut lumipeitettä esimerkiksi Keski-Suomessa toistakymmentä senttiä ja saanut jokien virtaamat kasvamaan. Sää on vaikeuttanut hiihtolatujen kunnossapitoa sulattamalla latupohjat liukkaiksi jäätiköiksi, joille latukoneilla ei välttämättä ole asiaa.
”Mäkisessä maastossa latukoneen ajaminen voi käydä vaaralliseksi, kun telat eivät pure jääksi muuttuneeseen pohjaan ja kone voi lähteä rinnepaikoissa liukumaan”, sanoo kauhavalainen latukoneurakoitsija Mikko Hautamäki.
Tasaisessa maastossa latukone liikkuu paremmin ja latua syntyy jäiseksi pakkaantuneesta polanteestakin. Koneen pyörivä jyrsin rouhii pakkaantuneen lumen latuhöylälle sopivaksi. Lumisade helpottaisi latujen kunnossapitoa, mutta aivan pienestä hiutaloinnista ei ole hyötyä.
”Kymmenen senttiä uutta lunta kun polkee, niin siitä ei vielä jää paljon jäljelle. Mutta jos tulisi 30 senttiä lisää lunta, niin silloin tilanne olisi jo hyvä.”
Lumipeite vahvistuu Suomessa maaliskuun puoliväliin ja Lapissa usein vielä huhtikuun alkuun.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
