Talvesta voi tulla haasteellinen oman kaivon vettä käyttäville – pohjavedet ovat alueittain poikkeuksellisen matalalla

Keskisuuret ja varsinkaan suuret järvet eivät ole Syken vesistöseurannan mukaan lähteneet nousuun. Kuvassa Päijänne. 

Viime kesän sateissa oli isoja alueittaisia eroja, mikä näkyy niin pohjavesien kuin vesistöjen pinnoissa. Suuressa osassa maata pohjavedet ovat 10–30 senttimetriä alle ajankohdan keskiarvojen, arvioi Suomen ympäristökeskus (Syke) torstaina ilmestyneessä katsauksessa.

Rannikkoalueilla sekä maan lounais- ja keskiosissa pohjavedet ovat pienissä ja keskisuurissa muodostumissa 50–90 senttiä 30 vuoden keskiarvon alapuolella.

Hankalin tilanne on keskisessä Suomessa Multialta Saarijärven ja Karstulan kautta Pohjois-Savon rajalle Keiteleelle, sillä sinne routa tulee normaalisti rannikkoalueita aiemmin.

Ainakin Multialla, Keuruulla sekä Saarijärvellä on kesästä alkaen järjestetty vesipisteitä oman kaivon kuivuudesta kärsiville.

Syksyn sateet nostavat pohjavesiä edelleen. Talvesta voi silti tulla haasteellinen oman kaivon vettä käyttäville niillä alueilla, joissa pohjavesi on yli puoli metriä normaalia alempana, arvioi Syken hydrogeologi Mirjam Orvomaa.

Noin puoli miljoonaa suomalaista ottaa juoma- ja käyttövetensä omasta kaivosta. Rengaskaivoja on arviolta 75–80 prosenttia. Ne ovat porakaivoja herkempiä pohjaveden korkeuden vaihteluille.

”Mitkä kaivoista osuvat näille alueille, on valitettavasti pelkkää arvailua”, Orvomaa sanoo.

Kunnalliset vesilaitokset ja isot vesiosuuskunnat ottavat vetensä ennen kaikkea suurista pohjavesiesiintymistä. Niissä vedenpinta on Syken tilannekatsauksen mukaan yleisesti lähellä keskiarvoja tai alimmillaan 15–30 senttimetriä niiden alla, mikä ei vielä aiheuta ongelmia.

Lain mukaan ne taloudet, joilla on yksityinen kaivo, ovat itse vastuussa veden riittävyydestä.

Orvomaa pitää tärkeänä, että Suomeen koottaisiin rekisteri rengas- ja pora- sekä energiakaivoista. Esimerkiksi Tanskassa sellainen on. Se antaisi tämän kesän ja syksyn kaltaisissa kuivuustilanteissa viranomaisille tärkeää tietoa.

Viimeksi pohjavedet olivat suuressa osassa maata hyvin matalalla vuosina 2002–2003. Myös 2006 oli lähes samanlainen tilanne kuin nyt. Silloin syys–lokakuun sateet täydensivät Orvomaan mukaan kuitenkin varantoja.

”On täysin kiinni siitä, miten sadetta saadaan. Maan kosteuden vaje on tältä kesältä ja syksyltä niin suuri, että osassa maata jäädään selkeästi alle keskimääräisen talveksi”, hän arvioi.

Tulevien kahden viikon ennusteen mukainen leuto sää ja sateet voivat vielä korjata tilannetta.

Rannikolla ja Lounais-Suomessa pohjavettä voi kertyä vielä parikin kuukautta, kun useina viime talvina on routa tullut vasta tammikuun puolella.

Syken routaseurannassa on pohjoisessa tehty ensimmäiset havainnot roudan alkamisesta. Seuraavat mittaukset tehdään tiistaina.