Kylätalo lisää kylän toimeliaisuutta
Kangasniemen Ruokomäen kyläseuran puheenjohtaja Marjatta Valkonen (vas.) ja kyläseuran sihteeri Tarja Mykkänen esittelevät ylpeinä vanhaan navettaan rakennettua kylätaloa. Viime vuonna siellä järjestettiin 140 tilaisuutta. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoJOROINEN (MT)
”Kylätalo on selkeä talkoiden kohde, jonka kaikki hyväksyvät. Se vahvistaa muutenkin kylän toimeliaisuutta”, totesi kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma Suomen Kylätoiminta ry:stä puheenvuorossaan.
Suomessa on 4 000–6 000 kylätaloa. Kuisma arvioi, että kiinteistömassa on arvoltaan jopa 2–6 miljardia euroa.
Kylätaloja on kunnostettu muun muassa seurojentaloista, kyläkouluista, metsästysmajoista ja maatilakeskuksista. Kiinteistöjen käyttökustannukset ovat vuodessa keskimäärin 4 000–6 000 euroa.
”Se turhauttaa, jos kaikki kyläyhdistyksen hankkima raha menee kylätalon ylläpitoon. Mikäli kunnassa peritään kylätalolta kiinteistöveroa, kannattaa yrittää vaikuttaa kunnanvaltuustoon verovapauden saamiseksi”, ohjeisti Kuisma.
Hän kannusti ajamaan verovapautta muiden yleishyödyllisiä kiinteistöjä omistavien yhdistysten, kuten esimerkiksi työväenyhdistyksen- ja nuorisoseuran kanssa.
”Kannattaa muutenkin harkita, että kylätalon omistajiksi, käyttäjiksi ja hoitajiksi otettaisiin mukaan kylän muut yhdistykset kyläyhdistyksen lisäksi.”
Kylätalon käyttöä kannattaa tarkastella kriittisesti. Onko talo tehokkaassa käytössä arkena, iltaisin ja viikonloppuisin? Onko talo tuotteistettu?
Kouvolalaisen Takamaan Vasaman puheenjohtaja Heljä Parkko kävi esittelemässä savolaisille heidän seuratalonsa. Takamaan seuratalo on tunnettu häiden viettopaikka, siellä tanssitaan lukuisia häitä pitkin kesää.
”Pitäkää talo aina edustuskunnossa, jos aiotte sitä esitellä mahdollisille vuokraajille. Älkää esitelkö taloa, jos sen siisteydessä tai muussa kunnossa on huomautettavaa.”
Hinnoittelu ei ole helppoa. Vielä tänä kesänä Takamaalla maksaa hääviikonlopun vietto 350 euroa. Mutta jo kesällä 2013 hintaa nostetaan 400 euroon.
”Ei kannata vuokrata taloa liian halvalla. Hinta on halpa, jos asiakkaat sanovat meille, että onpa teillä edullinen vuokra.”
Takamaan seuratalo on vuonna 1927 talkoilla rakennettu talo, jota ylläpidetään talkoilla. Vaikka vuokraustoimintaa on paljon etenkin kesällä kyläläisten ympärivuotisen oman toiminnan lisäksi, kuluvat vuokraustulot pelkästään talon ylläpitoon ja remontteihin.
Kylätalopäivän järjestivät Järvi-Suomen kylät ja Suomen kylätoiminta ry:n Bisneskeissit-hanke.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
