MT-kysely: Viljelijä on hyötynyt vähiten ruuan hinnan noususta
Tutkijan mukaan tuottajat ovat viljaa lukuun ottamatta saaneet kompensoitua kohonneita kustannuksiaan hintoihin. Pienet elintarvikeyritykset ovat pulassa.
Ruokaketjun hinnanmuodostus on ollut viime aikoina esillä muun muassa Kuopion, Seinäjoen ja Ylivieskan ruokamarsseilla. Kuva: Pentti VänskäMT kysyi maaliskuun alussa yli tuhannelta suomalaiselta, mikä taho on mielestäsi eniten hyötynyt ruuan kuluttajahinnan noususta.
Vastaajista 66 prosenttia piti suurimpana hyötyjänä kauppaa. Elintarviketeollisuus oli suurin hyötyjä, katsoi 21 prosenttia vastaajista.
Yksi sadasta vastaajasta piti maataloutta suurimpana hyötyjänä.
Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan elintarvikkeiden hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 9,0 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.
Asetelma hyötyjistä ja häviäjistä on maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kyösti Arovuoren mukaan monisyisempi kuin mitä julkisessa keskustelussa usein tulee esiin.
Arovuori on mukana maatalouden rahavirtoja selvittävässä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimushankkeessa.
Hintojen noususta ei hänen mukaansa ole lähtökohtaisesti hyödytty, koska lyhyellä aikavälillä hintojen nousut ovat vain kompensoineet kustannusnousua.
”Tätä tukee se, että elintarvikkeiden myynnin arvo päivittäistavarakaupassa on kehittynyt hinnan nousua hitaammin. Myyty määrä on laskenut.”
Hintoihin on jouduttu viemään korotuksia, mitkä eivät normaalitilanteessa Arovuoren mukaan olisi olleet järkeviä, koska rahavirran suhteellinen kasvu on ollut hintojen nousua pienempää.
”Kustannusnousun ja ostovoiman kehityksen takia tilanne koko elintarvikeketjulle on ollut lyhyellä aikavälillä niin hankala, että yksikään ketjun toimija ei ole voinut päästä siitä hyötymään.”
Yksi ruokaketjun toimija erottuu Arovuoren mukaan muista.
”Päivittäistavarakaupalla on parhaat mahdollisuudet siirtää kustannuksiaan eteenpäin. Se on ketjun ainut toimija, joka voi itse asettaa hinnat ja ohjata ketjuun tulevaa rahavirtaa.”
Viime vuosina kauppakaan ei ole Arovuoren mukaan voinut viedä kustannuksia aina hintoihinsa. Ajateltu rahavirran kasvu ei ole ollut sellainen, että kauppa olisi voinut täysimääräisesti tehdä näin.
”Nimenomaan siksi, että kuluttajat ovat reagoineet tähän.”
”Eniten olen huolissani pienistä ja keskisuurista elintarvikevalmistajista.” Kyösti Arovuori
Arovuori sanoo, että vuonna 2022 päivittäistavarakaupan rahavirta laski, samoin kävi elintarviketeollisuudessa, mutta maatalouden rahavirta kasvoi.
”Maatalouden tuottajahinnat ovat reagoineet tosi hyvin, joskin viljojen hinta määräytyy kansainvälisen kysynnän mukaan.”
Elintarviketeollisuus korotti tuottajahintoja, jotka realisoituvat markkinatuottoina takaisin vasta myöhemmin.
”Markkinatuotot kasvoivat siten, että ne rahoittivat teollisuudelle vain osan tuottajahintojen noususta.”
Arovuoren mukaan teollisuuden suuret toimijat yleensä kestävät yhtälön.
”Eniten olen huolissani pienistä ja keskisuurista elintarvikevalmistajista. Se ryhmä on suurin yksittäinen kärsijä, joka ei ole voinut siirtää kohonneita kustannuksiaan eteenpäin.”
”Ruuan hinnassa nähdään pientä kahden prosentin laskua, mutta jos se on noussut aiemmin 20 prosenttia, jää sen taso huomattavasti lähtötilannetta korkeammaksi.”
Kustannukset ketjussa ovat Arovuoren mukaan tasoittuneet ja laskeneet. Ruuan hinta ei laske samassa tahdissa, koska nyt haetaan niitä tuottoja, joilla kompensoidaan etukäteen maksettuja korotuksia.
”Elintarviketeollisuus on saanut ketjussa tähän asti kaikkein vähiten kompensaatiota kohonneille kustannuksilleen, koska se ei ole vielä saanut kaupalta täysin kustannuksiensa nousua vastaavia tuottoja pois”, Arovuori summaa.
Tuotot ovat jääneet kaupalta saamatta, koska kuluttajien ostovoima on ollut heikkoa ja myynnin kehitys elintarvikkeissa on ollut hidasta.
”Elintarvikeketjuun ei ole tullut rahaa kustannusten nousua vastaavasti.”
Hankalaa Arovuoren mukaan tilanteessa on kuluttajien edelleen heikko ostovoima, koska se nousee palkkojen nousun ansiosta vasta viiveellä.
”Miten kustannusten nousulle saadaan katetta kahdessa vai viidessä vuodessa. Sillä on merkitystä ketjun kaikkien osapuolten toimille.”
Kyselyn toteutti Maaseudun Tulevaisuuden toimeksiannosta Kantar Agri. Kyselyyn vastasi 1 057 suomalaista maaliskuussa. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
