Päärata ja nelostie kytkevät Suomen EU:n liikenneverkkoon
Keski-Suomessa haaveillaan kaksoisraiteesta ja tunnin ratayhteydestä Tampereelle. Henna Virkkunen haluaa hankkeelle EU-rahaa.
Tampereen suuntaan Jyväskylän ratapihalla tähyilevät europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.), Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, maakuntajohtaja Tapani Mattila Keski-Suomen liitosta, Keuruun kaavoitusjohtaja Timo Määttä, Fennia Railin toimitusjohtaja Juha Hakavuori sekä ylitarkastaja Joel Karjalainen liikenne- ja viestintäministeriön markkinayksiköstä. Kuva: Petteri KivimäkiSuomi kytkeytyy osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa pääradan ja nelostien kautta. On tärkeää, että niiden kehittämiseen kotiutetaan jatkossa rahaa EU:sta, jyväskyläläinen europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) sanoo.
”Tähän asti Suomeen ei ole saatu tätä ydinkäytäville kohdistettua rahaa, mutta jatkossa se on mahdollista. Komissio on esittänyt, että rahoitusta laajennettaisiin aivan pohjoisimpaan Suomeen asti.”
Europarlamentaarikko pitää tärkeinä myös valtioiden rajat ylittäviä liikenne- ja infrastruktuurihankkeita.
”Pääradan kytkös Ruotsiin pohjoisessa on tärkeä asia, kuten myös Rail Baltica -hankkeen edistäminen. Rail Baltica käytännössä nopeuttaisi raideyhteyksiä Suomesta Keski-Eurooppaan.”
Keskustelussa ovat viime vuosina olleet myös Jäämeren rata sekä tunneli Helsingin ja Tallinnan välillä.
Voisiko näitä hankkeita vauhdittaa EU-rahalla?
”Mahdollisesti, mutta ne pitäisi lisätä ensin TEN-T-verkkoon vuonna 2021, kun sitä seuraavan kerran täydennetään”, Virkkunen summaa. TEN-T on lyhenne sanoista Trans-European Transport Networks in Europe eli Euroopan kattava liikenneverkosto.
Virkkunen esitteli näkemyksiään Keski-Suomi raiteille -liikennefoorumissa Jyväskylässä maanantaina.
Keski-Suomessa on ryhmittäydytty yli puoluerajojen ajamaan kaksoisraidetta ja alle tunnin ratayhteyttä Jyväskylästä Tampereelle.
”Saavutettavuus on tärkeä kysymys sekä Jyväskylän seudulle että koko Keski-Suomelle”, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto tähdentää.
Koivisto pohtii Keski-Suomen sijoittumista Helsingin, Tampereen ja Turun muodostamaan ”kasvukolmioon”.
”Jos sinne alkaa muodostua yhtenäistä työssäkäyntialuetta, meidän Keski-Suomena on pysyttävä siinä kasvussa mukana.”
Tunnin junayhteys Jyväskylästä Tampereelle ja kaksoisraide vaatisivat arviolta noin puolen miljardin euron investointia.
”Edunvalvonnallisesti on tärkeintä pitää viesti kirkkaana ja ajaa kaksoisraidetta Tampereelle. Vaikka julkisessa keskustelussa on pidetty esillä myös kokonaan uutta oikorataa Jyväskylästä Lahden kautta Helsinkiin, se tuskin on tässä tilanteessa realistinen hanke”, Koivisto kiteyttää.
Keuruun kaavoitusjohtaja Timo Määttä kehittäisi raideliikenneyhteyksiä Jyväskylän lähialueilla.
”Lähikunnista ja pienemmistä kaupungeista kulkee tuhatmäärin ihmisiä töissä Jyväskylässä. Lähijunaliikenne täällä on turhan vähäistä. Erityisen tärkeää olisi vahvistaa yhteyksiä Keuruulle, Jämsään ja Äänekoskelle.”
Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Oinonen (kesk.) nosti esiin poikittaisten raideyhteyksien kehittämisen. ”Kun nyt lähtee junalla Vaasasta Joensuuhun, ohjautuu reitti Tikkurilan ja Imatran kautta. Suoria poikittaisia raideyhteyksiä olisi syytä vahvistaa siellä, missä on resurssi-Suomi metsineen ja raskaine teollisuuksineen.”
Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila painottaa raideliikenteen myönteisiä ilmastovaikutuksia.
”Saavutettavuus on keskeistä maakunnille ja raideliikenne on avainasemassa tässä. Raideliikenne on myös tärkeä asia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Uskon, että jatkossa liikenneratkaisuissa kiinnitetään entistä voimakkaammin huomiota niiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
