Luvan kysymällä saa paljon
Monet maanomistajat toivovat luvan kysymistä maidensa käyttöön. Suurin osa Maaseudun Tulevaisuuden Suomen Gallup Elintarviketiedolla teettämän kyselyn vastaajista sallii monet jokamiehenoikeuksiin kuulumattomatkin harrastukset maillaan.
Tutkimuksesta selviää myös, että kaupallinen marjanpoiminta ei harmita maanomistajien enemmistöä.
43 prosenttia vastaajista sallii sen maillaan ilman muuta ja 26 prosenttia, jos poimintaan on kysytty lupa.
Toisaalta neljännes ei hyväksy yritysten järjestämää poimintaa metsissään lainkaan.
Tutkimukseen vastanneista peräti kolme neljäsosaa kertoi,
että heidän maillaan ei ole poimittu marjoja kaupalliseen käyttöön.
Keskustelu kaupallisen marjastuksen rajaamisesta jokamiehenoikeuksien ulkopuolelle puhkesi ilmoille kesän aikana.
Muiden maalla hevosella kulkeneet näyttävät suhtautuvan kaikista myönteisimmin omien maidensa käyttöön. Esimerkiksi yli 70 prosenttia heistä sallii yrityksen järjestämän marjanpoiminnan maillaan ilman lupien kysymistä.
Ratsastus saattaa olla maastoa kuluttavaa ja vahingoittaa esimerkiksi puustoa. Se luetaan jokamiehenoikeuksiin kuuluvaksi, mutta se ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle.
Omat harrastukset vaikuttavat myös muissa vastaajaryhmissä. Marjastamassa käyvät ihmiset suhtautuvat muita vastaajia positiivisemmin toisten kaupalliseen marjastukseen omilla maillaan.
Vastaajat, joiden mailla oli jo aiemmin käynyt yritysten tuomia marjastajia, suhtautuvat kaupalliseen marjannoukintaan hieman positiivisemmin kuin muut.
Yli puolet vastanneista kertoi, että metsä on vapaasti marjastettavissa kaupalliseen tarkoitukseen.
Gallupiin osallistuneet suhtautuvat yleensä positiivisesti marjastukseen. Yksityishenkilöiden marjastusta vastustaa ainoastaan prosentti vastaajista.
Neljä prosenttia toivoo, että marjastaja tai sienestäjä kysyy luvan toiminnalleen.
Vastaajan kotipaikalla näyttää olevan jonkin verran merkitystä marjastukseen suhtautumiseen.
Pohjois-Suomessa suhtaudutaan kaikkiin aktiviteetteihin myönteisemmin kuin Etelä- tai Järvi-Suomessa.
Pohjoisessa marjastuksesta ei toivota erityistä korvausta, mutta toisaalta esimerkiksi hiihtoladun ylläpitämisestä toivotaan siellä rahaa todennäköisemmin kuin eteläisemmissä osissa maata.
Suurin osa vastaajista ei ole tavannut omilla maillaan järjestettyä marjanpoimintaa viimeisen viiden vuoden aikana.
Eteläsuomalaisista vain kahdeksan prosenttia kertoo, että heidän maillaan on näkynyt palkattuja poimijoita. Ratsastus ja suunnistuskilpailutkin ovat koskettaneet useampia vastaajia.
Pohjoisen vastaajia kaupallinen marjanpoiminta on koskettanut enemmän.
Sielläkin vain neljännes kertoo, että heidän maillaan on poimittu marjoja kaupallisiin tarkoituksiin.
Kysely tehtiin syyskuun ensimmäisellä viikolla. Siihen osallistui 551 henkilöä.
ANTTI HIRSAHO
Suurin osa vastaajista
ei ole tavannut
omilla maillaan
järjestettyä
marjanpoimintaa viimeisen viiden vuoden aikana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
