Ammattikoulutusjoutui leikkuriin
Hallituksen parin viikon takainen kehysriihi näytti aluksi sujuneen hyvässä yhteishengessä. Kuuden hallituspuolueen puheenjohtajat esiintyivätkin kaikki voittajina. Suuria päätöksiä oli saatu aikaiseksi ja ne oli tehty yksimielisesti.
Totuus on kuitenkin aivan toisenlainen. Riihen lopputuloksena näyttää tulleen jyvien sijaan suuri säkillinen akanoita, jotka eivät kelpaa edes hallituspuolueille itselleen.
Hallituksen veropäätöksistä metelin nosti vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki. Kiintoisaksi Arhinmäen myöhäisherännäisyyden tekee se, että keskiviikkona Ylen A-studiossa Arhinmäki myönsi saaneensa vinkin veromuutosten todellisista vaikutuksista
keskustan puheenjohtajalta Juha Sipilältä.
Tilanne on erittäin kiusallinen erityisesti pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle (sd.). Heidän tilannettaan ei helpota yhtään, että hallituksen
veropäätöksen epäillään pohjautuvan elinkeinoelämän etujärjestöjen eikä valtiovarainministeriön laskelmiin (HS 3.4.).
Urpilaisen mukaan veropäätöksessä on valuvika, joka täytyy korjata. Valuvikaa näyttää olevan hallituksen muissakin suurissa linjanvedoissa. Kunta- ja sote-uudistukset ovat pahasti levällään. Asiantuntijat ovat tyrmänneet
ne täysin. Näyttää siltä, että hallituksen päätöksiin jatkuvasti tulevat valuviat eivät ole sattumia, vaan ne johtuvat viallisesta muotista.
Verouudistussotkun aiheuttaman sekaannuksen varjoon on jäänyt opetus- ja kulttuuriministeriön pääsiäisen alla antama esitys ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen leikkauksista. Ministeriön esityksen mukaan ammattikoulujen opiskelijamäärä vähenee yhteensä 3 150 vuoteen 2016 mennessä.
Kaikkialta ei kuitenkaan leikata, vaan esimerkiksi Uudellemaalle esitetään lisää ammattikoulupaikkoja 3 388. Lisää opiskelupaikkoja esitetään myös Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen.
Valtakunnallinen luku ei kuitenkaan kerro totuutta leikkauksen rajuudesta, koska muualta Suomesta leikataan siis yli 6 500 opiskelijapaikkaa. Suurimmat leikkaukset
koskevat Pohjanmaata sekä Itä- ja Pohjois-Suomea.
Opetusministeri Jukka Gustafsson esitteli leikkaussuunnitelman suurena voittona, koska marraskuussa Gustafssonin johtama ministeriö
esitti noin 7 300 opiskelija-
paikan vähentämistä. Gustafssonin mukaan ministeriö on
kuunnellut herkällä korvalla alueiden ääntä, ja tästä syystä leikkauksia on edellisestä
esityksestä kohtuullistettu.
Kysymys ei todellakaan ole mistään suuresta voitosta, jos ministeriö on muuttanut omaa esitystään. Kyse on poliittisesta pelistä, jossa piirretään ensin kauhukuva ja sitten sitä omasta aloitteesta lievennetään. Tosiasiassa kysymys on mittavasta koulutuspaikkojen keskittämisestä.
Ammattikoulujen opiskelijapaikkojen leikkausten kohdistaminen maakuntiin on hallituksen valitseman keskittämislinjan mukaista.
Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että Suomi on maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on hyvä, mutta on vaikea ymmärtää, miten sen saavuttamista tuetaan vähentämällä opiskelupaikkoja. Ilman leikkauksiakin tuhannet nuoret jäävät ilman peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa.
Lopullinen päätösvalta koulutuspolitiikassakin on eduskunnalla. Erityisesti maakunnista valituilla hallituspuolueiden kansanedustajilla on vastuu oman alueensa tulevaisuudesta. Koulutuspaikoista päätettäessä vastuu pitää myös ottaa, eikä istua äänestyksen aikana eduskunnan kahviossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
