Viljelijöitä eläkkeelle vähemmän kuin 2012
Viljelijät poikkesivat muista suomalaisista, jotka viime vuonna innostuivat enenevästi jäämään eläkkeelle. Viljelijöitä jäi eläkkeelle toistasataa vähemmän kuin edellisvuonna.
Myel-vakuutetuista jäi eläkkeelle hieman yli 4 900 henkilöä. Valtaosa on viljelijöitä. Henkilöinä luku on 130 vähemmän kuin vuonna 2012.
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan eläkkeissä oli lisäystä vain luopumistuessa. Sille siirtyi kymmenen henkilöä edellisvuotta enemmän. Vanhuuseläkkeelle jäi sata vähemmän kuin edellisvuonna.
Aktuaari Jorma Kinnunen ei pidä ihmeenä Melan eläkkeelle siirtymisiä. Myel-vakuutettujen määrä vähenee. Viime vuoden lopussa heitä oli 2 886 vähemmän kuin edellisvuonna.
Mela vakuutti viime vuoden lopussa 70 448 maanviljelijää, kalastajaa, poronhoitajaa ja apurahan saajaa. Melan eläkeläiset vähenivät liki 4 600:lla. Heitä oli 137 462 loppuvuonna.
Suomalaisia siirtyi työeläkkeelle viime vuonna 73 300. Tämä on 4 000 eläkkeensaajaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vanhuuseläkkeelle jäi ensi kertaa yli 50 000 ihmistä.
”Valtaosa eli yli 70 prosenttia siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle”, johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta ruotii työeläkeläisten joukkoa.
Kautto näkee eläkehalujen taustalla työllisyyden heikkenemisen. Vanhuuseläke turvaa toimeentulon suurimmalle osalle. Työnantajat palkkaavat nyt siksi muita kuin eläkeikäisiä.
Työkyvyttömyyseläkkeissä raportoidaan myönteisiä lukuja. Työttömyyseläkkeelle siirtyi työelämästä 20 000 henkilöä. Heistä 504 oli viljelijöitä, useita kymmeniä vähemmän kuin edellisvuonna.
”Suomalaiset elävät suhteellisen terveinä ja työkuntoisina eläkeikään asti”, kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta iloitsee.
Terveyshuolto ja työterveyshuolto auttavat. Hyvä ruoka edistää terveyttä. Työelämä tarvitsee kehittämistä, viihtyvyyttä ja joustoja, jotta ikääntyneet jaksavat vielä 63 ikävuoden jälkeenkin.
”Suomalaisten halutaan jatkavan työelämässä entistä pitempään”, Kannisto huolehtii.
Työkyvyttömyyseläkkeelle joutui 25 500 suomalaista viisi vuotta sitten. Eläkkeelle siirtymisten ennätysvuosi oli 2009. Silloin tuli liki 80 000 uutta eläkeläistä vuoden aikana.
Kannisto uskoo vuoden 2009 ennätyksen pysyvän. Suuret ikäluokat alkavat olla eläkkeellä. Varhaiseläkkeitä kuten työttömyyseläke ja yksilöllinen varhaiseläke järjestelminä lopetettiin.
Suomalaisten elinikä piteni viime vuonna 0,3 vuotta yhdessä vuodessa. Elinikä nousi viisi vuotta 20 vuodessa. Pitenemistä odotetaan edelleen.
Kannisto ajattelee, että työelämässä käytettäisiin ainakin puolet elinikää pidentävästä ajasta. Tämä turvaisi hyvinvointivaltiota. Samaa pohtivat hallitus ja työmarkkinajärjestöt. Eläkkeistä odotetaan esityksiä loppuvuonna.
”Eläkeuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017.”
Eläketurvakeskuksessa lasketaan 25-vuotiaille eläkeiän odotteeksi keskimäärin 60,9 vuotta. Tämä on sama kuin viime vuonna. Kymmenessä vuodessa eläkeikä on noussut kaksi vuotta. Tavoite on 62,4 vuotta vuonna 2025.
”Vanhuuseläkkeen ikärajat ovat keskeinen kysymys, jota eläkeneuvottelijat arvioivat”, Kannisto sanoo.
Viljelijöiden laskettiin viime vuonna jäävän eläkkeelle keskimäärin 61,3 vuoden iässä ja nyt 61,2-vuotiaina, kun luopumistukea ei huomioida. Kun se huomioidaan, eläkeiäksi odotetaan viljelijöillä 60,5 vuotta.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
