Velkaantuminen taittuu vuonna 2016
Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen kääntyy laskuun vuonna 2016.
Tuolloin velkaa olisi noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli 105 miljardia euroa.
Valtioneuvosto päätti keskiviikkona valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013–2016. Kehyksiin sisältyy vuoden 2015 tasossa yhteensä 1,2 miljardin euron suuruiset menoleikkaukset. Myös veroja kiristetään 1,2 miljardilla, vaikka vielä pari viikkoa sitten hallitus puhui 1,5 miljardin kiristyksistä.
”Pysyviä veronlisäyksiä kehyspäätöksessä on kuitenkin yhteensä reilut 1,6 miljardia, mikä nostaa kehyskauden viimeisenä vuonna 2016 lisäsopeutuksen aina 2,8 miljardiin”, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) selitti blogissaan keskiviikkona.
Hallituksen mukaan ero johtuu siitä, että 2015 on voimassa tilapäisiä verovähennyksiä, jotka päättyvät seuraavana vuonna.
Suurimmat lisätulot valtiolle tulevat arvonlisäveron prosenttiyksikön korotuksesta ja palkkaverotuksen indeksitarkistusten jäädyttämisestä. Lisäksi hyvätuloisille, yli 100 000 euroa ansaitseville tulee uusi veroluokka. Myös isojen perintöjen verotus ja varainsiirtovero kiristyvät.
Kehyspäätöksen yhteydessä hallitus päätti myös Yle-veron käyttöönotosta. Uusi vero on 0,68 prosenttia puhtaan ansiotulon tai pääomatulon määrästä, mutta kuitenkin enintään 140 euroa.
Menopuolella suurimmat säästöt tulevat kuntien valtionosuuksien leikkauksesta ja esimerkiksi lapsilisien, yliopistorahojen ja opetus- ja kulttuuritoimen indeksikorotusten jäädyttämisestä. Lisäksi säästöjä on raavittu kasaan lähes kaikilta hallinnonaloilta.
Maa- ja metsätalousministeriön säästöt ovat yhteensä 55 miljoonaa euroa. Viljelijätukia leikataan 31 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Luopumistukeen kohdistuu asteittain kasvava säästö, joka on 12 miljoonaa euroa vuonna 2016. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuesta nipistetään niinikään 12 miljoonaa. Näiden lisäksi viljelijän tilipussia kirpaisevat Myel-eläkkeistä ja lomituspalveluista tehtävät säästöt.
”Kyllä tässä alkavat Paavo Lipposen hallitusten maatalousleikkaukset jäädä toiseksi, kun ynnätään nykyisen hallituksen toimenpiteet”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tuhahtaa.
Marttilan mukaan viljelijätukien leikkaukset heikentävät Suomen neuvotteluasemaa, kun EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta väännetään.
”Hallitus lähettää todella huonon viestin Brysseliin. Pahimmassa tapauksessa leikkaus voi moninkertaistua EU-pöydissä.”
Erittäin huolestuttavana Marttila pitää myös sitä, että kehykseen ei sisälly lainkaan siirtoa Maatilatalouden kehittämisrahastoon.
”Edellinen hallitus siirsi Makeraan yhteensä 271 miljoonaa euroa. Tämän hallituksen saldo on jäämässä pyöreään nollaan.”
Investointirahojen loppuminen ja lisämaakauppojen karsiminen pois luopumistuen piiristä on MTK:n puheenjohtajan mielestä vakava uhka maatalouden rakennekehitykselle.
”Kyllä tässä pitää nyt pohtia muita keinoja, kuten nuorten viljelijöiden etujen parantamista. Makeran suhteen en ole kuitenkaan vielä täysin toivoton. On selvää, että EU-ratkaisuista riippuen myös muista leikkauksista pitää voida neuvotella uudelleen”, Marttila vaatii.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
