Viirupöllö on hyökännyt kuukauden sisällä kahdesti ihmisen kimppuun kansallispuistossa Ruovedellä – kun lintu tulee lähelle ja naksuttaa nokkaansa, on poistuttava paikalta - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Viirupöllö on hyökännyt kuukauden sisällä kahdesti ihmisen kimppuun kansallispuistossa Ruovedellä – kun lintu tulee lähelle ja naksuttaa nokkaansa, on poistuttava paikalta

Luontokuvaus on yleistynyt kovasti viime vuosina, mutta kuvaajat eivät välttämättä tiedä tarpeeksi luonnosta ja eläinten käyttäytymisestä. Näin arvioi luontoharrastaja Rami Marjamäki Ylöjärveltä.
Rami Marjamäki
Valokuvaaja ja lintuharrastaja Rami Marjamäki rengastaa kuvassa viirupöllön poikasta Ikaalisissa. Nahkatakin olkapäiden kohdalla näkyy viirupöllön kynnenjälkiä. Pöllö iskee yleensä päähän tai hartioihin.

Viirupöllö on hyökännyt kuukauden sisällä kahden ihmisen kimppuun Ruovedellä Helvetinjärven kansallispuistossa. Molemmat uhrit toimitettiin jatkohoitoon Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (TAYS).

Toukokuussa sattuneessa tapauksessa viirupöllö iski kynsillään luontovalokuvaajan silmään.

TAYS:in päivystyksen ylilääkäri Sami Mustajoki muistuttaa, että kysymys on yksittäistapauksista. Lintujen aiheuttamat vammat vaativat hyvin harvoin sairaalahoitoa.

"Linnut voivat olla todella aggressiivisia, kun ne suojelevat pesäänsä ja poikasiansa. Mutta yleensä puhutaan nokkaisuista, joihin ei tarvita päivystyksellistä sairaalahoitoa", Mustajoki sanoo.

Koiran ja kissan puremat ovat tavallisimmat eläinten aiheuttamat vammat, minkä vuoksi ihmiset tulevat TAYS:in päivystykseen. Myös kyyn puremat työllistävät jonkin verran Tampereen yliopistollista sairaalaa.

"Päivystykseen tulee myös satunnaisesti ihmisiä, joille on tullut vakava allerginen reaktio hyönteisen pistosta. Yleensä kysymys on ampiaisista", Mustajoki täsmentää.

Viirupöllö on tunnettu siitä, että pesän läheisyydessä emo voi käydä kiinni ihmiseen ja aiheuttaa kynsillään vammoja.

Kun viirupöllö tulee lähellä ja naksuttaa nokkaansa, paikalta pitää poistua takaisin tulosuuntaan. Näin ohjeistaa Birdlife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

"Kun linnut alkavat varoittelemaan, ihminen on liian lähellä pesää. Sitten on viimeistään poistuttava, kun linnut syöksyvät kohti.”

Arkiomaan mukaan linnut aiheuttavat ihmisille erittäin harvoin vakavia vammoja. Tiirat saattavat joskus kopauttaa hennolla nokallaan ihmistä päähän, mutta niistä ei tule verihaavoja.

Kevään aikana on puhuttu valkoposkihanhista. Arkiomaa kertoo, että jotkut emot saattavat puolustaa pesää levittämällä siipiään ja sihisemällä. Joskus valkoposkihanhet voivat jopa nokkaista ihmistä jalkaan.

Tilanne näyttää usein uhkaavammalta kuin se todellisuudessa on. Linnut tekevät valehyökkäyksiä ihmistä kohti, mutta ne syöksyvät jo hyvissä ajoin ilmaan.

”Linnuille ei ole terveellistä lähteä ottamaan lähikontaktia potentiaalisen pedon eli ihmisen kanssa. Linnut ottavat kovan riskin, että ne vammautuvat tai jäävät pedon saaliiksi”, Arkiomaa sanoo.

Ylöjärveläinen lintuharrastaja Rami Marjamäki on rengastanut muutaman sataa viirupöllön poikasta.

Marjamäen mukaan turvallinen viirupöllöjen rengastaminen edellyttää suojautumista paksuun nahkatakkiin ja kypärään, jossa on kasvojen edessä visiiri.

Varsin isokokoinen viirupöllöemo hyökkää äänettömästi ja kohdistaa iskunsa juuri pään alueelle. Tämän vuoksi viirupöllön pöntöt sijoitetaan syrjäisille paikoille, missä liikkuu vähän ihmisiä.

Luontokuvaus on yleistynyt kovasti viime vuosina, mutta kuvaajat eivät välttämättä tiedä luonnosta ja eläinten käyttäytymisestä. Marjamäen mukaan tämä johtaa silloin tällöin siihen, että eläimiä häiritään hyviä kuvia metsästäessä.

"Luonnossa eläimiä ei tarvitse pelätä, mutta niitä pitää kunnioittaa. Tällöin säästyy myös haavereilta", Marjamäki sanoo.

Aki Arkiomaa muistuttaa, että linnuista on hyvin vähän vaaraa verrattuna koiriin ja muihin kotieläimiin.

"Kaikki konfliktit lintujen kanssa pystyy oikeasti välttämään, kunhan vain tajuaa poistua paikalta."

Lue lisää

Kuinka huomioida linnusto metsänhoitotoimenpiteissä? – Verkosta löytyvä opas neuvoo, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon

Ilmastonmuutos on todennäköisesti lyhentänyt ja aikaistanut lintujen pesimäkausia Suomessa – "Kilpailu ravinnosta voi kiristyä, jos suurempi joukko lintuja pesii samanaikaisesti"

Suomen lintujen pesimäkausi on tuoreen tutkimuksen mukaan entistä lyhempi ja alkaa aiemmin kuin ennen

Pihalta ruokaa etsivät joutsenet voivat muuttua isoksi kiusaksi – pökäleitä jälkeensä jättävään ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu