Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan Pohjois-Savoon vuonna 2016 myönnetyt kannanhoidolliset suden poikkeusluvat olivat lainvastaisia
Varsinais-Suomeen vuonna 2018 myönnetty turvallisuusperusteinen poikkeuslupa yhden suden tappamiseksi oli KHO:n ratkaisun mukaan lainmukainen.
Maa- ja metsätalousministeriön laajapohjaiset suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely -hankkeen valmistelu- ja ohjausryhmät jatkavat työtään KHO:n linjausten pohjalta. Kuva: Jukka PasonenKorkein hallinto-oikeus (KHO) antoi viime viikon torstaina kolmeen suden poikkeuslupaa koskevaan valitukseen ratkaisunsa.
Yksi valituksista koski Varsinais-Suomeen myönnettyä turvallisuusperusteista poikkeuslupaa yhden suden tappamiseksi. KHO:n mukaan edellytykset luontodirektiivistä poikkeamiseksi täyttyivät, valitus hylättiin.
Kaksi muuta päätöstä koskivat kannanhoidollisia poikkeuslupia yhteensä seitsemän suden tappamiseksi Pohjois-Savossa vuonna 2016.
Nämä poikkeusluvat olivat KHO:n mukaan lainvastaisia.
Pohjois-Savon poikkeuslupia koskevat valitusprosessit lähtivät liikkeelle, kun Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Pohjois-Savo-Kainuu ry jätti valitukset molemmista luvista Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus jätti valitukset tutkimatta puuttuvan valitusoikeuden takia.
Tapiola pyysi valituslupaa ja esitti, että asiassa olisi syytä harkita ennakkoratkaisun pyytämistä Euroopan unionin tuomioistuimelta. Yhdistys sai valitusluvat molempiin päätöksiin KHO:lta, joka välipäätöksessään marraskuussa 2017 pyysi ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta.
KHO nojasi omassa ratkaisussaan vahvasti EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisuun. Siinä todetaan, että salametsästyksen torjumista voitiin sinänsä pitää luontodirektiivin edellytysten mukaisena poikkeusluvan myöntämiseen oikeuttavana päämääränä. Ratkaisussa oli lueteltu kuitenkin useita esteitä, miksi suden tahallisen tappamisen kiellosta ei tulisi poiketa.
Unionin tuomioistuimen ratkaisun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että poikkeusluvan päämäärää eli salametsästyksen torjuntaa ei ollut kyetty tukemaan selvin ja täsmällisin perusteluin. Ratkaisun mukaan ei voitu osoittaa täsmällisten tieteellisten tietojen perusteella, että poikkeusluvalla saavutetaan sille asetettu päämäärä.
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) katsoo, että KHO:n tuomio noudattelee EU-tuomioistuimen ratkaisun linjaa. Ministeriön laajapohjaiset suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely -hankkeen valmistelu- ja ohjausryhmät jatkavat työtään KHO:n linjausten pohjalta.
Varsinais-Suomeen vuonna 2018 myönnetty turvallisuusperusteinen poikkeuslupa oli kolmas KHO:n ratkaisema valitus.
Riistakeskus myönsi luvan, koska alueelta oli kirjattu runsaasti havaintoja susista läheltä asutusta valoisaan aikaan. Asukkaat olivat susihavaintojen aiheuttaman huolen takia ryhtyneet järjestämään lapsille koulukyytejä ja vähentämään luonnossa liikkumista.
Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Satakunta – Varsinais-Suomi ry valitti Turun hallinto-oikeuteen päätöksestä. Valitus hylättiin, mutta Tapiola haki valituslupaa KHO:lta.
Yhdistys sai valitusluvan, KHO tutki asiaa ja hylkäsi valituksen.
Koska susien ihmisarkuuden vähentymisestä ja liikkumisesta asutuksen läheisyydessä valoisaan aikaan oli runsaasti havaintoja ja asukkaat olivat niiden vuoksi ryhtyneet jo muuttamaan käyttäytymistään, kyse oli sellaisesta yleistä turvallisuutta koskevasta pakottavasta tilanteesta, joka edellytti viranomaisilta toimenpiteitä uhan torjumiseksi, totesi KHO ratkaisussaan.
Susia oli myös yritetty karkottaa siinä onnistumatta. KHO katsoi, että muuta tyydyttävää ratkaisua ei tässä tapauksessa ollut kuin susien tappaminen.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Sami Niemen mielestä päätös selkeyttää lain tulkintaa turvallisuusperusteisen poikkeusluvan myöntämisen osalta.
Lue lisää aiheesta:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
