Rakentajiakin kiinnostaa nyt alkuperä – Stark myy PEFC-sertifioitua puutavaraa ja alkaa kierrättää työmaiden purkupuuta

Stark on toimitusjohtaja Harri Päiväniemen arvion mukaan Suomen suurin puutavarakauppias. Kuva: Jarkko Sirkiä

Se, mikä tapahtui ensin ruokakaupoissa ja sitten vaatekaupoissa, tapahtuu seuraavaksi rakennusalalla. Nimittäin asiakkaiden kiinnostus vastuullisuuteen.

Ruotsissa ammattirakentajat kyselevät jo hanakasti niin rakennusten hiilijalanjälkien, rakennustarvikkeiden kuljetuksen kuin puutavaran kierrätyksen ja alkuperänkin perään.

Suomessa on sama suunta, kertoo rakennustarvikeliike Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi.

Yritys alkaa kokeilla yhdessä SRV:n ja Lassila & Tikanojan kanssa tapaa, jossa rakennustyömaiden käyttämätön tai väliaikaisesta käytöstä purettu puutavara ja vaneri toimitetaan Martinlaakson Starkiin ja myydään siellä vaihtoehtona uudelle puutavaralle Rewood-nimellä.

Syynä on rakennusmateriaalien vielä vähäinen uusiokäyttö. Rakennusala tuottaa liki puolet maailman jätteestä, ja Suomessakin se on toiseksi suurin jätteentuottaja.

”Aiemmin ei myöskään niin laajasti kiinnostanut, mistä puutavara tulee. Nyt asiakkaamme kysyvät sertifiointeja, erityisesti PEFC:tä.”

Starkin myymästä ja sertifioinnin piirissä olevasta puutavarasta 70–95 prosenttia on sertifioitua. Puu tulee pääasiassa Suomesta ja lisäksi muista Pohjoismaista.

Puuta on saatu Ukrainan-sodan aikanakin, vaikka sen alettua povattiin ankaraa materiaalipulaa yhdestä jos toisestakin tuotteesta.

Loppujen lopuksi puutetta ilmeni melko vähän. Peloista huolimatta kaakeleista ja savituotteista ei ole ollut lainkaan pulaa. Jonkin verran sitä on ollut Baltian suunnalta tulleista levytuotteista sekä saunan haapa- ja leppäpaneeleista. Niitäkin saatiin korvattua kotimaisella sävytetyillä mänty- ja kuusituotteilla, Päiväniemi kertoo.

Jatkossa voi olla toisin: kun Ukrainan jälleenrakentaminen joskus alkaa, valtava työmaa imee koko Euroopasta sekä miehet että materiaalit. Se voi heijastua Suomeenkin työvoimapulana, sillä moni rakennusalan työntekijä on ulkomaalainen.

Sota on tuonut haastetta hinnoitteluun, kun hinnat ovat sahanneet ja saatavuus jännittänyt.

”Juuri nyt hintakehitys on kahdensuuntaista mutta saatavuus yleisesti hyvä”, Päiväniemi kertoo.

Joidenkin materiaalien hinnat ovat tasaantuneet, mutta esimerkiksi paljon energiaa vaativien tuotteiden, kuten kipsilevyjen ja sementin, hinnat nousseet.

Talouskriisit näkyvät rakentamisessa, mutta koronavuosi 2021 ei koetellut rautakauppaa. Kauppa kasvoi liki viidellä prosentilla, ja kuluttajakauppa enemmän kuin ammattilaiskysyntä.

”Rahaa jäi Suomeen ja terasseja tehtiin, mikä on hyvä, kun korjausvelkaa riittää.”

Tänä vuonna kasvua tulee Rauta- ja sisustuskaupan yhdistys Rasin mukaan 2,6 prosenttia, vaikka heinä–syyskuussa myynti putosi jo 3,7 prosenttia ja puutavaran lähes 20 prosenttia. Puutavaran romahdusta selittää hinta, joka laski syyskuussa yli 9 prosenttia vuoden takaisesta.

Stark Suomi on Päiväniemen arvion mukaan Suomen suurin puutavarakauppias.

Ketju syntyi Starkki- ja Puukeskus-liikkeiden fuusiossa vuonna 2014. Liikkeitä on 27, jakelukeskuksia ja ympäri vuorokauden avoinna olevia myymälöitä neljä ja liikevaihtoa Suomessa 685 miljoonaa euroa.

”Kun aloitimme, karsimme pois puutarhatontut ja kinkunpaistomittarit ja keskityimme ammattimaiseen rakentamiseen. Bisneksestämme 80–90 prosenttia on yritysmyyntiä”, Päiväniemi kertoo.

Stark on Saksa mukaanlukien Pohjois-Euroopan johtava rautakauppaketju kuuden miljardin euron myynnillään. Stark Suomi perustettiin vuonna 1868 Viipurissa, on osa tanskalaista Stark Groupia ja omistaa pääomasijoittaja CVC.