Marjat uhkaavat jäädä poimimatta – valtaosa ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden viisumeista evätty

Luonnonmarja-alalta on viime vuosina paljastunut useita väärinkäytöksiä. MIKKO STIG / LEHTIKUVA.  

Valtaosa Suomen luonnonmarjanpoimintaan tarkoitetuista kausityöviisumihakemuksista on hylätty tänä vuonna.

Ulkoministeriön mukaan hakemuksia on tähän mennessä käsitelty noin 1 600 kappaletta, joista peräti 1 400 on hylätty. Kaikkiaan hakemuksia on vastaanotettu noin 2 200.

Ulkoministeriön maahantuloasioiden yksikön päällikkö Katja Luopajärvi kertoo, että kielteiset päätökset johtuvat etupäässä kahdesta syystä.

Ensiksikin hakemusten käsittelijät eivät ole pystyneet vakuuttumaan siitä, että työnantaja kykenisi täyttämään lakisääteiset velvoitteensa. Toiseksi hakemusten taustalta on paljastunut ihmiskauppatuomioita tai epäilyksiä muista vakavista rikoksista.

”Kyse on voinut olla esimerkiksi siitä, että majoitusolosuhteet eivät ole asialliset tai palkanmaksua ei ole tehty työsopimuksen mukaisesti. Viisumin hakijan käsitys omasta työsuhteestaan on voinut myös poiketa merkittävästi työsopimukseen kirjatuista tiedoista”, Luopajärvi sanoo STT:lle.

Luonnonmarja-alalta on viime vuosina paljastunut useita väärinkäytöksiä. Tänä vuonna on esimerkiksi annettu kaksi tuomiota ihmiskaupasta, jotka eivät ole lainvoimaisia. Toukokuussa uutisoitiin kartelliepäilyistä alalla.

Jotta ulkomailta tulevien poimijoiden asema paranisi, luonnonmarjanpoiminta päätettiin muuttaa kausityöksi. Muutos astui voimaan viime vuoden helmikuussa.

Luonnonmarja-alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on tyrmistynyt päätöksistä. Liiton mukaan tilanne tarkoittaa sitä, etteivät yritykset saa kerättyä tänä vuonna tarpeeksi marjoja elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoo, että yritykset ottaisivat mielellään vastaan suomalaista kausityövoimaa, jos sitä vain olisi. Hänen mukaansa kahden kuukauden marjanpoimintatyö loppukesästä sopii huonosti useimpien suomalaisten aikatauluihin.

Nybondas kertoo, että kielteiset viisumipäätökset järkyttävät myös työntekijöitä, joista monet ovat poimineet Suomessa marjoja jo vuosikausia. Hänen mukaansa poimijoilta jäi kulujen jälkeen runsaasti tienestejä käteen viime vuonna.

Marjat uhkaavat jäädä tänä kesänä metsään.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Luopajärvi ulkoministeriöstä taas pitää mahdollisena, että viisumeita on hylätty senkin vuoksi, ettei poimijoiden ole katsottu pystyvän ansaitsemaan riittävästi marjanpoiminnalla.

Nybondas pitää kummallisena sitä, että kuluvan kauden viisumipäätöksiin ovat vaikuttaneet alan vanhat epäkohdat, joiden takia kausityöjärjestelmään siirryttiin.

Nybondas korostaa, ettei Maaseudun Työnantajaliitto jäsenineen hyväksy minkäänlaista työntekijöiden hyväksikäyttöä. Hän kuitenkin katsoo, etteivät luonnonmarja-alan rikostuomiot ja -epäilyt liity työnantajan velvoitteisiin.

Nybondas kertoo, että luonnonmarja-alan yritykset yritykset ovat tehneet kovasti töitä tilanteen parantamiseksi.

”Ne eivät muuta kysykään kuin miten tehdään, jotta toimitaan oikein. Siinä leirissä on todella luja tahto korjata epäkohdat”, Nybondas sanoo.

Hänen mukaansa viime vuoden työsuojelutarkastuksissa havaitut puutteet liittyivät muun muassa palkkahallintoon ja työaikavalvontaan. Hän kertoo, että puutteet olivat pieniä ja että niitä on nyt korjattu.

Luopajärvi ulkoministeriöstä sanoo, että luonnonmarja-alalla on havaittu niin paljon väärinkäytöksiä, että viisumihakemuksia on pitänyt käsitellä erityistä tarkkuutta noudattaen.

”Meillä on velvollisuus maahantuloviranomaisina ennaltaehkäistä työperäistä hyväksikäyttöä ja esimerkiksi ihmiskauppaa”, hän kertoo.

Yritykset ottaisivat mielellään vastaan suomalaista kausityövoimaa, jos sitä vain olisi. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Nybondas näkee viranomaisten toiminnan myös ristiriitaisena. Hänen mukaansa työsuojelutarkastuksia tekevä Lupa- ja valvontavirasto antaa aikaa havaitsemiensa puutteiden korjaamiseen.

Viisumien käsittelyssä nojataan kuitenkin vain viime kauden tietoihin eikä oteta korjauksia huomioon.

Luopajärven mukaan viisumikäsittelyssä tehdään maahantulolupaharkintaa olemassa olevan tiedon pohjalta.

”Emme voi ottaa huomioon esimerkiksi lupauksia tulevasta toiminnasta tai sitoumuksia siitä, että tilanne tulee parantumaan, vaan on huomioitava ne tiedot, mitä esimerkiksi viime kaudelta on viranomaistarkastuksista saatu”.

Viisumipäätökset on tehty Luopajärven mukaan riittävien ja ajankohtaisten tietojen pohjalta.

Luopajärvi kertoo, että käsittelyssä on tällä hetkellä vielä 600–700 kausityöviisumihakemusta. Valtaosa niistä käsitellään Suomen Bangkokin-edustustossa.

”Edustuston arvio on, että heinäkuun puoleenväliin mennessä saadaan viimeisetkin hakemukset käsiteltyä”, Luopajärvi sanoo.

Nybondas kertoo, että kielteisistä viisumipäätöksistä on tehty lukuisia valituksia hallinto-oikeuteen.

”Toivottavasti työnantajaliitto, ammattiliitot ja työnantajat pääsevät puhumaan viranomaisten kanssa siitä, mitä heiltä vaaditaan, jotta voidaan jatkossakin rekrytoida ulkomailta”, Nybondas sanoo.