Ilvekselle myönnetyistä poikkeusluvista valitettu laajasti hallinto-oikeuksiin – luvat todennäköisesti täytäntöönpanokieltoon
Suomen riistakeskus myönsi 300 kannanhoidollista ilveksen poikkeuslupaa tälle kaudelle. Riistakeskuksen mukaan myönnetyistä luvista on nyt valitettu laajasti hallinto-oikeuksiin.
Kuva: Petteri KivimäkiSuomen riistakeskus myönsi aiemmin syksyllä 300 poikkeuslupia ilveksen metsästykseen hakemusalueille, joilla ilveskanta oli tiheä ja kannankehitys on kasvava tai vakaa. Lupaharkinnassa otettiin huomioon Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottama kanta-arvio ja pentue-elinpiirit.
Luken arvion mukaan Suomessa elää 2 390–2 575 yli vuoden ikäistä ilvestä. Arvion mukaan ilveskanta on kasvanut. Vuoteen 2019 asti ilves oli silmälläpidettävä laji, mutta nykyisin ilves luokitellaan kuitenkin elinvoimaiseksi eli kanta on runsas tai vakaa.
Ilves on kuitenkin Suomen lain mukaan rauhoitettu ja EU:n luontodirektiivin mukaan tiukasti suojeltu samaan tapaan kuin karhu ja susi.
”Myös tänä vuonna myönnetyistä ilveksen kannanhoidollisista poikkeusluvista on valitettu laajasti hallinto-oikeuksiin. On syytä olettaa, että KHO:n päätöksen myötä myönnetyt luvat asetetaan täytäntöönpanokieltoon hallinto-oikeuksien toimesta valitusten käsittelyn ajaksi”, sanoo Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.
Luontoliitto toteaa tiedotteessaan, että ilveksen tappaminen tulisi sallia vain tapauskohtaisesti ja erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, mikäli mitään muita vaihtoehtoja ei ole.
“Suomen riistakeskuksen käyttämät syyt ilveskannan rajoittamiseen eivät ole oikeuskäytännössä asetetun vaatimustason tai nykyajan ekologisen ymmärryksen mukaisia. Ilveksen kannanhoidollinen metsästys tulisi lopettaa”, Luontoliiton susiryhmän puheenjohtaja Mari Nyyssölä-Kiisla kommentoi.
KHO:n ratkaisut kannanhoidolliseen metsästykseen liittyen ovat tiukentuneet vuoden 2014 myönteisen ilvesratkaisun jälkeen. KHO katsoi 30. lokakuuta antamassaan ratkaisussa, että karhun kannanhoidolliset poikkeusluvat oli myönnetty lainvastaisesti.
”Nyt viimeisen ratkaisun perusteella karhun kannanhoidollinen metsästys ei ole enää mahdollista nykymuodossaan”, Härkönen arvioi.
Luontoliiton susiryhmä järjestää mielenosoituksen ilvesten puolesta huomenna perjantaina Suomen riistakeskuksen edessä. Mielenosoituksessa vaaditaan ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen lopettamista Suomessa.
Riistakeskuksen Härkönen toteaa, että kokoontumis- ja sananvapauteen liittyvä mielenosoitus kuuluu demokratiaan.
”On hyvä, että on erilaisia rauhanomaisia keinoja vaikuttaa ja olla eri mieltä.”
Riistakeskus muistuttaa, että se on kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvässä järjestelmässä yksi toimija. Riistakeskuksen tehtävänä on käsitellä hakemukset ja tehdä myönteisiä tai hylkääviä päätöksiä luontodirektiivin ja metsästyslain asettamissa rajoissa.
Metsästys- ja riistanhoitotoimen ylin johto ja valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle, joka vastaa muun muassa metsästystä koskevan lainsäädännön valmistelusta ja päättää eräiden riistaeläinten luvanvaraisen pyynnin ylärajoista, alueista ja ajallisista rajoituksista ministeriön asetuksilla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
