Lymyääkö lähistölläsi letto? ‒ Pirkanmaalta ja Hämeestä kaivataan kartoitusta varten havaintoja erikoisesta suotyypistä
Lettoja on erityisesti pohjavesivaikutteisilla alueilla. Letoilla on paljon sellaista lajistoa, jota ei esiinny muualla.
Lettosuon voi tunnistaa tarkkailemalla sammallajistoa. Kuvassa letoille tyypillisiä lettolierosammalta, rimpisirppisammalta ja lettonauhasammalta. Kuva: Anna IsotaloPirkanmaalla ja Hämeessä on alkanut uhanalaisten lettosoiden inventointi. Maastokartoitukset jatkuvat syyskuuhun asti. Tavoitteena on tuottaa tietoa lettojen esiintymisestä ja tilasta.
Lettoja on erityisesti pohjavesivaikutteisilla alueilla. Letot ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä niillä on paljon sellaista lajistoa, jota ei esiinny muualla.
Ravinteikkaita lettoja on raivattu runsasti pelloiksi tai ojitettu metsiksi. Lisäksi pohjavedenotto ja muu ympäröivä maankäyttö voivat vaikuttaa lettoihin. Pohjois-Suomessa lettoja uhkaa kaivosteollisuus.
”Letot ovat vaarassa hävitä eteläisestä Suomesta, ja niiden nykytilasta on huonosti ajantasaista tietoa. Inventoinnin tavoitteena on selvittää, missä lettoja on vielä jäljellä ja miten ne voivat”, ely-keskuksen projektisuunnittelija Anna Isotalo kertoo tiedotteessa.
”Minulle voi mielellään vinkata paikoista, joissa on lettoja”, hän toivoo.
Lettojen inventointihanke on osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmen tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa.
Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Lue myös
Metsätieteen kenttäkurssilla tehdään japanilaista kasvitaidetta
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat




