Puutavara-autojen kuljettajista huutava pula – oppisopimuskoulutus vaatii yrittäjältä investointeja

Työtehoseuran koulutuspäällikön Reijo Sippolan mukaan puutavarapuolen kuljettajapula on ensimmäinen laatuaan pitkiin aikoihin, minkä vuoksi yrittäjien ei ole tarvinnut aiemmin panostaa kuljettajien koulutukseen samassa mittakaavassa. Kuva: Markku Vuorikari

Metsäalan investoinnit lisäävät osaavien työntekijöiden tarvetta. TTS Työtehoseura on alkanut kouluttaa puutavara-auton kuljettajia suoraan yrityksille.

”Lappeenrannassa aloitti elokuussa opiskelunsa 12 motivoitunutta opiskelijaa. Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon elykeskukset maksavat koulutuksen”, kertoo Etelä-Suomen koulutuspäällikkö Reijo Sippola Työtehoseurasta.

Metsätehon Savotta 2025 -raportin mukaan 65 miljoonan kuutiometrin hakkuilla uusia puutavara-auton kuljettajia tarvitaan vuosittain 220. Jos hakkuumäärä nousee 75 miljoonaan kuutioon, vuosittainen tarve on 280 kuljettajaa.

Uudet opiskelijat aloittivat lokakuussa reilun neljän kuukauden työssäoppimisen, jonka aikana he pääsevät siirtymään harjoittelusta käytännön työtilanteisiin.

”Työssäoppimisen aikana opiskelu painottuu puutavaranosturin käyttöön sekä kuormaamis- ja ajoharjoituksiin”, Sippola kuvailee.

Imatran seudulla puuta kuljettavan Tii-Sik Oy:n kuljetusyrittäjä Rauno Sikiö kertoo kuljettajien tarpeen kasvavan vääjäämättä, kun vanhoja työntekijöitä eläköityy.

Hän pitää työssäoppimista hyvänä järjestelmänä, mutta haluaa nostaa esiin myös kehityskohteita yrittäjän näkökulmasta. Työantajat eivät yleensä maksa palkkaa työssäoppimisjaksoilta, vaan opiskelijat saavat sen aikana työmarkkinatukea.

”Yrittäjän tulisi saada kohtuullinen tai edes jonkinlainen korvaus opettamisesta, sillä se vie yllättävän paljon työaikaa.”

Hänen mukaansa pieniä haavereita ja onnettomuuksia sattuu aina, mikä nostaa kouluttavan yrityksen kuluja entisestään.

”Hyvällä tuurilla jo yrityksen toimintakulttuuriin tottunut työntekijä jatkaa töitä työssäoppimispaikassaan, mutta siitä ei ole takuuta”, Sikiö toteaa.

”Koulutusta siirretään yhä enemmän meidän yrittäjien vastuulle. Ongelma ei kosketa ainoastaan metsäalaa, vaan kaikkea ammatillista koulutusta”, hän tarkentaa.

Sippolan mukaan puutavarapuolen kuljettajapula on ensimmäinen laatuaan pitkiin aikoihin, minkä vuoksi yrittäjien ei ole tarvinnut aiemmin panostaa koulutukseen samassa mittakaavassa.

”Tähän asti yritykset ovat saaneet käytännössä valmiita kuljettajia. Nyt niitä ei enää ole, vaan heidät on ensin koulutettava, mistä syntyy kustannuksia ennen kuin opiskelija kehittyy tuottavaksi ammattilaiseksi”, hän tarkentaa.

Työssäoppimisen jaksoilla puutavara-autoa ajetaan oikeissa olosuhteissa eli pehmeillä ja kapeilla metsäautoteillä.

Sikiön mukaan leudot talvet ja runsaat sateet vaikeuttavat työskentelyoloja. Sekä kouluttajalta että opiskelijalta vaaditaan enemmän, kun ajamisen olosuhteet vaikeutuvat.

”Tähän mennessä haastavinta ovat olleet liukkaat kelit”, rautjärveläinen Samu Repo kertoo. Hän opiskelee puutavara-autonkuljettajaksi ja suorittaa työssäoppimisen jakson Tii-Sik Oy:ssä.

Metsäala on hänelle tuttu aiempien metsäkoneenkuljettajan töiden parista. Vaihtelua aiempaan työhönsä kaivannut Repo pitääkin puutavara-auton kuljettajan työn parhaina puolina monipuolisuutta ja maisemien jatkuvaa vaihtumista.

Työtehoseuran Sippola sanoo, että uuden kuljettajan koulutus tulisi nähdä yrityksen investointina.

”Hyvin hoidettuna se alkaa tuottaa yritykselle, kun opiskelija on perehdytetty työhön.”