Kiina nousi ykköseksi: Suomalaisen sahatavaran kaikkien aikojen suurin vientimaa

Sahatavaran tuotannon arvioidaan Suomessa nousevan tänä vuonna 12 miljoonaan kuutiometriin. Viimeksi samaan yllettiin kymmenen vuotta sitten ennen finanssikriisiä. Kuva: Kari Salonen

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva: Jukka Pasonen

Kiinaan arvioidaan vietävän tänä vuonna Suomesta lautoja ja lankkuja noin 1,4 miljoonaa kuutiometriä. Se on enemmän kuin mihinkään maahan koskaan aiemmin.

Myynti Kiinaan on kasvanut tällä vuosikymmenellä jyrkästi. Suomesta sinne on laivattu enimmäkseen kuusisahatavaraa. Tänä vuonna myös mäntyä on mennyt reippaasti enemmän kuin aiempina vuosina.

Tammi–kesäkuussa mäntysahatavaran vienti Suomesta Kiinaan lähes nelinkertaistui 260 000 kuutiometriin edellisvuoden vastaavan jakson 69 000 kuutiometristä.

"Rupesimme viime syksynä tekemään männyn kanssa töitä ja tuloksia on tullut", Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo.

Kisa venäläisten kanssa on Merivuoren mukaan kovaa.

Kiina osti viime vuonna ulkomailta maan tuontitilaston mukaan havusahatavaraa 21 miljoonaa kuutiometriä. Siitä Venäjältä tuli 11,6 miljoonaa kuutiometriä. Venäjän vientitilaston mukaan venäläisten koko sahatavaran vienti oli viime vuonna 25 miljoonaa kuutiometriä.

Suomalainen sahatavara menee Kiinassa lähinnä huonekaluteollisuudelle. Merivuori näkee mahdollisuuksia edelleen kasvattaa kauppaa.

Sahateollisuus käynnisti vuonna 2015 yhdessä Finpron kanssa Wood from Finland -ohjelman Kiinassa. Ohjelman rahoitus on ensi vuodelle vielä auki. Merivuori pitää erittäin tärkeänä, että menekin edistämiskampanjaa pystyttäisiin jatkamaan.

Suomalaisen mäntysahatavaran vienti kärsii talousvaikeuksissa kamppailevien Pohjois-Afrikan maiden kaupan hyytymisestä.

Algeriassa valtio säännöstelee tuontia maahan ja jakaa kitsaasti tuontilisenssejä.

"Vienti Algeriaan tyssäsi huhtikuussa, eikä sinne ole käytännössä mennyt mitään", Merivuori kertoo.

Pientä toivoa on näkyvissä, sillä algerialaiset ostajat ovat syyskuussa esittäneet ensimmäisiä kyselyjä pitkän tauon jälkeen.

Yhdysvaltain kanadalaiselle sahatavaralle asettamien 17–31 prosentin tullien edistymistä seurataan maailman sahatavaramarkkinoilla. Ratkaisuja kiistaan odotetaan marraskuussa.

Tullit ovat nostaneet sahatavaran hintaa Yhdysvalloissa. Merivuori arvioi, että Harvey- ja Irma-hurrikaanien tuhojen korjaus nostaa edelleen hintatasoa.

Eurooppalaiset sahat ovat saksalaisten, itävaltalaisten ja ruotsalaisten johdolla lisänneet vientiä Yhdysvaltoihin, mutta suomalaiset eivät juurikaan.

"Kilpailukyky ei riitä", Merivuori perustelee.

Toinen syy on se, että Yhdysvaltoihin menee enimmäkseen höylättyä tavaraa, jota suomalaisilla sahoilla on vähän tarjottavana. Monet sahat ovat luopuneet parin viime vuosikymmenen aikana höyläyskapasiteetista.

Sahatavaran tuotannon arvioidaan Suomessa nousevan tänä vuonna 12 miljoonaan kuutiometriin.

Merivuori sanoo sahateollisuuden elävän huippusuhdannetta: kysyntä on hyvä, tavara liikkuu ja varastot ovat pienentyneet.

"Erittäin huolestuttavaa on se, että tässä korkeasuhdanteessa sahat eivät tee rahaa."

Syitä heikkoon kannattavuuteen Merivuoren mukaan ovat kroonisesti kallis tukkiraaka-aine, sahahakkeen ja muiden sivutuotteiden surkea hinta sekä keväällä koettu rahtikustannusten nousu.

Myös sellun hyvä kysyntä jatkuu, ja tuottajat ovat ilmoittaneet useista hintojen korotuksista.

”Varsinkin Kiina vetää erittäin hyvin”, sanoo Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren myynti- ja asiakkuusjohtaja Ari Harmaala.

Sellukaupan vetureina samaan suuntaa vaikuttaa useita eri tekijöitä.

Kysyntää vauhdittaa Kiinan valtion tiukentuneet ympäristönormien tulkinnat.

”Ympäristövaatimusten vuoksi paljon pieniä paikallisia sellutehtaita on jouduttu sulkemaan”, Harmaala kertoo.

Monet suljetut tehtaat ovat käyttäneet raaka-aineena olkea tai bambua.

Kiinan valtio on rajoittanut kierrätyspaperin tuontia maahan. Se on aiheuttanut ketjureaktion, mikä on lisännyt myös havusellun kysyntää.

Moni seikka puoltaa Harmaalan mukaan hintojen nousun jatkumista. Havusellun hinnan kohoamista tukee sekä Euroopassa että Kiinassa poikkeuksellisen pieneksi kaventunut hintaero lyhytkuituiseen lehtipuuselluun.

Hän huomauttaa, että taustalla on talouden yleinen piristyminen, joka näkyy myös muiden raaka-aineiden hintojen vahvistumisena.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalla ensimmäiset sellupaalit valmistuivat elokuun puolivälissä. Pian sen jälkeen käynnistyi eukalyptussellua valmistava Fibrian jätti Brasiliassa. Harmaala uskoo uuden tuotannon mahtuvan hyvin markkinoille.