Metsä uudistuu ilmaiseksi väljennyshakkuussa
Lapissa väljennyshakkuulla myös jatketaan uudistuskypsien metsien kiertoaikaa, jotta metsän peitteellisyys säilyisi. Tällä on merkitystä poronhoidolle ja matkailulle. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI
”Väljennyshakkuussa metsänomistaja ei menetä mitään. Siinä selviää maaäidin tiinehtymisherkkyys ja tarve maanmuokkaukseen”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, dosentti Ville Hallikainen luonnehtii.
Väljennyshakkuu on uudistamiseen valmistava kasvatushakkuu. Se tehdään uudistuskypsyyttä lähestyvään mäntymetsään viimeistään 10–15 vuotta ennen päätehakkuuta. Toimenpiteessä puustoa harvennetaan reilusti.
Mikäli väljennetty metsä taimettuu itsekseen, keinolliselta uudistamiselta vältytään ja taimikko on paikallista alkuperää. Rahallista säästöä voi syntyä parhaassa tapauksessa lähes tuhat euroa hehtaarille.
”Metsän luontaisia alikasvoksia kannattaa hyödyntää uudistamisessa, sillä ne ovat täysin ilmaisia”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, tohtori Mikko Hyppönen sanoo.
”Myös aikaa säästyy, jos uusi taimikko on valmiina, ja keinollisen uudistamisen vaihe voidaan ohittaa”, Hallikainen toteaa.
Paikallista alkuperää olevan taimen kestävyys tauteja, kuten talvihometta, vastaan on parempi kuin viljelytaimen.
”Etenkin istutetun taimen kestävyys on heikompi kuin luontaisesti syntyneen”, Luonnonvarakeskuksen dosentti, erikoistutkija Risto Jalkanen kertoo.
Mäntymetsän väljennyshakkuuta ei pidä sekoittaa siemenpuuasentoon hakkaamiseen, joka on väljennystä tunnetumpi luontaisen uudistamisen menetelmä.
”Kun siemenpuuasennossa kasvuun jätetään yleensä 50–100 runkoa hehtaarille, voi väljennetyn metsikön runkoluku olla kolme tai neljäkin kertaa suurempi”, Hyppönen vertaa.
Väljennyksessä puuston juuret vahvistuvat kestämään tuulta, latvukset tuuheutuvat ja siementen tuotto kiihtyy. Metsäpohjan taimiaines saa lisää valoa ja tilaa. Samalla valtapuut kasvavat parasta arvokasvuaan.
Menetelmä on käyttökelpoinen koko maassa.
Se soveltuu kuiville ja kuivahkoille kankaille, joissa kuntan paksuus on korkeintaan kolme senttimetriä.
”Lapissa väljennyshakkuulla myös jatketaan uudistuskypsien metsien kiertoaikaa, jotta metsän peitteellisyys säilyisi. Tällä on merkitystä poronhoidolle ja matkailulle”, Hallikainen huomauttaa.
Onnistuneen taimettumisen edellytyksenä on, että siemensato on määrältään ja laadultaan riittävä. Siemensadot vaihtelevat.
Lapissa hyvät sadot ovat harvinaisempia kuin eteläisessä Suomessa.
”Väljennyshakkuu kannattaisi ajoittaa hyvää siemensatoa edeltävälle ajalle”, Hyppönen sanoo.
Kasvukauden lämmöllä on tärkeä merkitys männyn kukkasilmujen muodostumiselle ja siementen tuleentumiselle. Vajaa tuleentuminen johtaa alhaiseen itävyyteen.
”Lämpösummat ovat Lapissakin olleet aiempaa korkeammat 2000-luvulla, ja edellytykset metsän luontaiselle uudistamiselle ovat kohentuneet.”
Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksissa todetaan, että suurin osa männynsiemenistä tuleentuu, jos lämpösumma kohoaa yli 900:n.
Jotta puolet siemenistä saavuttaisi anatomisen kypsyyden, tarvitaan 845:n lämpösumma.
Luonnonvarakeskus kartoittaa parhaillaan mäntymetsän käyttökelpoisia väljennystiheyksiä pitkäkestoisessa tutkimuksessa Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa sijaitsevilla koealoilla.
Kokeessa tutkitaan 50, 150 ja 250 rungon hehtaaritiheyksiä. Alustavaa eroa taimettumisessa on jo havaittu, vaikka aloja on päästy tutkimaan vasta kolmena kesänä.
”50 ja 250 rungon koealat näyttäisivät taimettuvan parhaiten. 150 rungon koealoilla taimettuminen on ollut heikointa. Pitää ottaa huomioon, että koe on vielä nuori.”
Luontaisen uudistamisen menetelmät nousevat entistä tärkeämmiksi, mikäli metsän uudistamisen valtiontuki poistuu.
”Pohjoisessa metsän tuotto on vähäisempi, mutta keinollisen uudistamisen kustannukset ovat ainakin yhtä suuret kuin eteläisessä Suomessa, missä metsä kasvaa nopeammin ja tuottaa paremmin. Hitaan kasvun alueilla kustannustehokkuus on erityisen tärkeää”, Hyppönen tähdentää.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
